FPRI-ajatuspajan tutkija Rob Lee arvioi Venäjän sotilaallisten epäonnistumisten olevan pitkälti seurausta maan itsevaltaisesta johtamistavasta.
Presidentti Vladimir Putinin sisäpiiri kaventui entisestään koronapandemian aiheuttaman eristyneisyyden myötä. On epäselvää, kuinka tarkkoja tietoja presidentti on saanut sotatoimien edistymisestä. Hänen lähipiirissään ovat korostuneet erityisesti turvallisuuspalvelun toimijat.
Asevoimien näkökulma on voinut jäädä pimentoon, sillä puolustusministeri Sergei Shoigun sotilaallinen kokemus on hyvin vähäistä.
– Eräs tärkeä tekijä on se, että Putinin sisäpiirissä ei ole juurikaan veteraaneja. Monet ovat entisiä tiedustelu-upseereita, mutta harvalla on sotilaskokemusta, mukaan lukien Shoigulla, Rob Lee tviittaa.
Hänen mukaansa Ukrainan sodan valmistelussa kiinnitettiin pääasiassa huomiota suunnitelman salaamiseen. Asevoimilla ei ollut mahdollisuutta varautua huolellisesti, sillä monet sotilaat kuulivat asiasta vasta muutamaa tuntia ennen hyökkäyksen aloittamista.
– Tämä oli vakava virhe, Rob Lee jatkaa.
Tutkijan mukaan Venäjän johdon päätöksellä oli laajoja vaikutuksia, sillä yksiköiden polttoaine- ja ruokavarastoja ei ehditty kerryttää riittävällä tavalla. Vakavat logistiset ongelmat hidastivat hyökkäystä ja johtivat osaltaan Kiovan valtausyrityksen epäonnistumiseen.
– Ajoneuvot lähetettiin liikkeelle ilman kunnollista huoltoa, maavoimat eivät olleet yhteydessä ilmavoimiin, vierekkäin toimivat yksiköt eivät koordinoineet toimintaansa, viestintälaitteet eivät olleet kunnossa, Lee luettelee.
One important factor is that few in Putin's inner circle are veterans. Many were intelligence officers, but few have military experience, including Shoigu. They clearly thought opsec was more important than allowing the military to properly prepare. A serious mistake.
— Rob Lee (@RALee85) April 25, 2022