Nykyään Riiassa Latvian Delfin ulkomaan toimittajana toimiva venäläinen Lev Kaldik on kirjoittanut virolaiselle Laupäevalehdelle Kremlin nimettömiin sisäpiirilähteisiin nojaten Vladimir Putinin kyvyttömyydestä päätöksentekoon.
Kaldik toimi ennen maanpakoaan venäläisen talouslehti Kommersantin kotimaan uutistoimituksen päällikkönä. Eri yritysten lisäksi hän on toiminut myös akateemisessa maailmassa Moskovan talouskorkeakoulun viestintäosaston apulaisjohtajana.
Hänen lähteensä Moskovassa kertovat, että Venäjän hallinnon ongelman muodostaa tällä hetkellä Putin, joka on vuoden alusta lähtien vetäytynyt omista työtehtävistään.
”Järjestäkää ja raportoikaa”
Lähteiden mukaan merkkejä Putinin vetäytymisestä oli nähtävissä jo aiemmin. Viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana Putin on alkanut delegoida talouskysymyksiä alaisilleen.
Kirjallisissa määräyksissä ei ole enää konkreettisia ohjeita, vaan ne rajoittuvat esimerkiksi pääministeri Mihail Mišustinille annettuihiin ohjeisiin: ”Mišustinille. Järjestäkää asia ja raportoikaa”. Tämä tuottaa vaikeuksia johtajakeskeisessä diktatuurissa.
– Tällaisen päätöksen jälkeen on mahdotonta enää saada mitään aikaan. Putin hyväksyy kaikki Mišustinin suositukset, jotka ovat yleensä kielteisiä. Ja enää eivät myöskään auta toistuvat vetoamiset hänen lähipiiriläisiinsä, valittaa lähde Laupäevalehdelle.
Lähipiirin toiveiden täyttämisen ohella myös valtaa ja politiikkaa koskevat päätökset jäävät tekemättä, kun Putin vain kirjoittaa kaikkiin pöydällensä tuleviin papereihin ”Järjestäkää asia ja raportoikaa”.
– Virkamiehet eivät ymmärrä Putinin toiveita, eivätkä halua myöskään niitä tulkita, koska ymmärtävät, että Putin eläköityy ennen heitä ja silloin he taas joutuvat selittämään päätöksiään. Päätöksenteon sijaan kaikki viranomaiset lykkäävät vastuuta toinen toisilleen.
Esimerkiksi tämä tilanne näkyi viranomaisten hitaassa reagoinnissa Belgorodin tapahtumiin, jotka ovat nyt alkaneet toistamiseen. Ongelmaan vaikuttaa myös se, että kaikilla hallintotasoilla kaunistellaan eteenpäin annettavia tietoja.
– Armeija ei tiennyt pitkän aikaa mitä tapahtuu, koska rajavalvonnasta vastaa FSB. Ja Putinin saattoi saavuttaa ainoastaan tieto, että Ukrainan rajan ylitti pari pahaista sabotööriä eli kyse ei ollut sotilasoperaatiosta, vaan jonkinlaisesta maakuntatoiminnasta, lähde kertoo.
Virkamiesjohto varautuu – ”Putin katoaa, mutta valtio pysyy”
Kremlin ja hallituksen keskitason virkamiesjohto on alkanut yllättäen käydä hoitamassa aiemmin huomiotta jätettyjä pitkäaikaissairauksiaan.
– Koska virasta irtisanominen on lähes mahdotonta, on esimerkiksi kolmen kuukauden hoidossa viipyminen hyvä mahdollisuus välttää nykyistä hermostunutta ilmapiiriä, sanoi eräs lähde, jonka useat virkamiestuttavat ovat yllättäen hakeutuneet sairaaloihin.
Toisen lähteen mukaan virkamiesten lisääntynyt hoitoon hakeutuminen johtuu siitä, että osa virkamiehistä pelkää tulevaisuudessa menettävänsä etuoikeutensa, kuten korkeatasoisen terveydenhuollon.
Eräs Laupäevalehden lähteenä oleva eläköitynyt korkea virkamies on edelleen hyvien suhteidensa takia perillä valtionhallinnon tilanteesta.
Hänen mukaansa vielä palveluksessa olevat virkamiehet ovat alkaneet palauttaa suhteitaan entisiin kollegoihinsa, jotka olivat aiemmin menettäneet työnsä Putinin-vastaisten näkemysten tai lausuntojen takia. Lähteen mukaan julkisesti valtiouskolliset virkamiehet tapaavat entisiä kollegoja ja suhtautuvat Putinin linjaan epäilevästi.
Samoin aiemmin Putinin arvostelua vältelleet virkamiehet ovat alkaneet korostaa, että kotimaa on eri asia kuin ”Hänen ylhäisyytensä”. ”Putin katoaa, mutta valtio ei”, he sanovat. Myös aiempia yhteyksiä FSB:hen ja sisäministeriöön ei haluta muistella.
– Ukko [Putin] ei ole enää toimintakykyinen ja kaikki ymmärtävät tämän. Valtiokoneisto pyörii inertiassa. Kukaan, mukaan lukien armeija, ei halua toimia, sanoo eräs akateemisessa maailmassa toimiva lähde.
Lähteen mukaan aktiivistaan työtään jatkaa ainoastaan sortokoneisto: sisäministeriö, FSB, oikeusministeriö ja tuomioistuimet.
– Ne aloittavat oikeusjuttuja oppositioaktivisteja vastaan ja lakkauttavat puolueita, koska niillä ei ole muuta mahdollisuutta – ne ovat liian tiiviisti sidoksissa Putiniin.
Esimerkiksi tuorein päätös tehtiin 25. toukokuuta, jolloin korkein oikeus päätti venäläisen PARNAS-oppositiopuolueen lakkauttamisesta.
”Kiina ei ole enää valmis keskustelemaan Putinin kanssa”
Venäläisen diplomaattilähteen mukaan myös Kiinan presidentti Xi Jinping vakuuttui Putinin toimintakyvyttömyydestä. Venäjän virallisen tiedotteen mukaan Xi kutsui Putinin ja Mišustinin vierailulle Kiinaan. Lähteen mukaan kutsu oli suunnattu ainoastaan Mišustinille.
– Kiinalaiset eivät ole enää valmiita keskustelemaan Putinin kanssa.
Venäjän perustuslain mukaan presidentin viran perii pääministeri tilanteessa, jossa presidentti on työkyvytön tai saa surmansa. Hänen tehtävänsä on järjestää vaalit kolmen kuukauden kuluessa. Näin myös Putin itse nousi presidentiksi.
Kiinalaiset eivät suostuneet tapaamaan länsipakotteiden alla olevia liikemiehiä ja virkamiehiä. Shanghaissa Venäjän ja Kiinan kauppafoorumissa puheen piti pääministeri Li Qiangin sijaan apulaispääministeri He Lifeng.
– Kiina on valmis yhteistyöhön Venäjän kanssa myös Putinin jälkeen, mutta ei halua huomiota. He eivät halua ärsyttää länsimaita tapaamalla pakotteiden alla olevia oligarkkeja ja virkamiehiä, lähde sanoi.
Romahdusta odotetaan
Moskovalaislähteet kertoivat aiemmin keväällä Baltian uutisportaali Delfille, että Venäjän eliitti on tyytymätön Putiniin, mutta kukaan ei ole valmis tekemään mitään tämän syrjäyttämiseksi.
Tällä kertaa eräs lähde sanoo, että johtaja olisi mahdollista syrjäyttää, mutta se vaatisi ulkoapäin tulevan sysäyksen.
– Ukrainan asevoimien hyökkäys voisi olla yksi alkusysäys, joka aloittaisi savijaloilla seisovan jättiläisen eli Venäjän valtion lopullisen romahtamisen.
Toinen lähde arvioi, että Putinin syrjäyttämiseksi ei ole edes tarvetta Venäjän armeijan täydelliselle tappiolle tai Ukrainan asevoimien tunkeutumista Venäjän alueelle, vaan pari kolme rintamalla koettua suurempaa tappiota riittää.
Kolmas lähde taas vertailee mahdollista tapahtumakulkua Venäjän helmikuun vallankumoukseen, jolloin siihenastisen hallinnon tukijat menivät vuonna 1917 keisari Nikolai II:n puheille vaatien tätä luopumaan kruunusta. Keisarin ”vapaaehtoista luopumista kruunusta” tuki myös armeija.
– Yllättyisitte, ketkä olisivat tuollaisessa tilanteessa niitä, jotka vaatisivat Putinia jäämään eläkkeelle, sanoo lähde.
