Sitä ei olla huomattu, että samalla yksityinen talous uhkaa näivettyä ja valtion velkakuorma kasvaa kestämättömällä tavalla. Näin napakasti totesi toimitusjohtaja Teemu Lehtinen tuoreessa Taloustaito-lehdessä.
Valitettavasti olen tullut samaan johtopäätökseen. Tällä hetkellä julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Suomessa ei toimi saumattomasti ja yhteiskunta ei toimi optimaalisella tavalla. Markkinatalouden perusta on se, että kilpailun avulla saadaan parasta mahdollista laatua kohtuullisella kustannuksella. Mikäli kilvoittelu estetään, estetään myös merkittävä osa luovuudesta.
Hyvänä esimerkkinä rikkoutuneesta julkisen ja yksityisen sektorin suhteesta käyvät uudet hyvinvointialueet. Uusilla hyvinvointialueilla poliittiset päättäjät ovat nyt isojen päätösten äärellä myös alueiden elinvoiman näkökulmasta. Avataanko uudet vuotuisesti 24 miljardin euron markkinat yrityksille, vai hoetaanko vanhaa poliittista mantraa julkisen ja yksityisen sektorin välisestä vastakkainasettelusta.
Valitettavasti nyt ei näytä hyvältä. Tällä hetkellä politiikan valtavirta haluaa estää yrityksiä pääsemästä mukaan palvelujen tuottajaksi hyvinvointialueille. Uusien hyvinvointialueiden tilaajavalta ei rajoitu ainoastaan sote-palveluihin. Tukipalvelujen osalta on erittäin paljon tehtävää esimerkiksi ruokahuollossa, puhtaanapitopalveluissa, kiinteistöjen hoidossa, palkkahallinnassa, logistiikassa ja ICT-palveluissa.
Esimerkiksi Pirkanmaalla hyvinvointialue teki karmean päätöksen tukipalvelujen osalta. Tukipalvelut tuotetaan pääosin hyvinvointialueen omana toimintona tai sitten omien in-house-yhtiöiden avulla. Sama suunta on myös muualla Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla perustetaan kaksi in-house-yhtiötä hoitamaan puhtaanapitoa ja ruokahuoltoa. Kymenlaakson hyvinvointialue ulkoistaa taloushallinnon tutulle in-house toimijalle ilman kilpailutusta.
Onneksi ensimmäisiä säröjä monopolin kulmaan on tullut. HUS:n tietohallintojohtaja Pekka Lampinen sanoi Ylen (Yle 5.9.2022) haastattelussa, että Uudellamaalla it-markkinat toimivat avoimesti ja hinnat ovat avointen kilpailutusten kautta asettuneet alemmalle tasolle kuin julkisomisteisissa in-house-yhtiöissä.
Meidän on nopeasti yhteiskunnassa määriteltävä uudelleen julkisen sektorin ydintehtävät ja lopettava julkiomisteisten yhtiöiden järjetön suosiminen. Nyt jo hyvinvointialueet vaativat veronmaksajien rahoja 1,5 miljardia euroa lisää. Lisärahan ehtona pitää olla omien kustannusten avaaminen ja palvelutuotannon aito ja reilu kilpailutus.
