Suomessa asuvien usko lasten ja nuorten hyvään tulevaisuuteen on koetuksella, selviää Taloustutkimuksen kyselytutkimuksesta. Vain joka kolmas (34 %) suhtautuu lasten ja nuorten tulevaisuuteen optimistisesti. Selvä enemmistö (77 %) luottaa kuitenkin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta. Laadukasta koulutusta lähes kaikki (94 %) pitävät tärkeänä myös arjen turvallisuuden kannalta.
Tiedot selviävät Taloustutkimuksen toteuttamasta kansalaiskyselystä, jossa yli 2000 Suomessa asuvaa kertoi ajatuksiaan lasten ja nuorten arjesta ja tulevaisuudesta sekä koulutusjärjestelmästä.
– OAJ kantaa erityistä huolta lasten, nuorten ja koko Suomen tulevaisuudesta. Siksi halusimme laajalla kyselyllä selvittää, millaisia huolia Suomessa asuvilla liittyy lasten ja nuorten arkeen, millaiset ratkaisut toisivat toivoa paremmasta ja mitä koulutuksesta ajatellaan. On hienoa, että Suomessa luotetaan laajasti koulutuksen, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo tiedotteessa.
Lasten ja nuorten arjessa ollaan tällä hetkellä huolissaan monesta asiasta. Huolikärjessä ovat liiallinen ruutuaika (77 %), mielenterveys (73 %), kiusaaminen (64 %), julkisen talouden tilanne (64 %), mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen (62 %) sekä koulutuksen laatu ja resurssit (62 %).
Kun vastaajilta kysyttiin, mikä lasten ja nuorten arjessa huolettaa 10 vuoden kuluttua, järjestys muuttui hieman. Kiusaaminen putosi huolijärjestyksessä kauemmas kärjestä, koulutuksen laatu ja resurssit nousivat puolestaan korkeammalle.
– Suomi on käännekohdassa. Koko yhteiskunnan ja erityisesti päättäjien on nyt tärkeää pysähtyä näiden tulosten äärelle. Moni lasten, nuorten ja koko Suomen tulevaisuutta varjostava huoli voidaan ratkaista huolehtimalla laadukkaasta ja riittävästi resursoidusta koulutusjärjestelmästä sekä opettajien jaksamisesta ja mahdollisuudesta tehdä työtään hyvin, Murto sanoo.
Kyselyssä pureuduttiin yksityiskohtaisemminkin koulutusjärjestelmää koskeviin huoliin. Kahdeksan kymmenestä (81 %) on huolissaan perustaitojen heikkenemisestä ja oppimistulosten laskusta. Seitsemän kymmenestä kantaa huolta koulutuksen rahoitustasosta ja koulutusleikkauksista (71 %) sekä liian matalasta vaatimustasosta (73 %), eli siitä, että opinpolulla pääsee eteenpäin ilman riittävää osaamista.
Koulutushuolten kärkeen nousevat myös erityisluokkien ja pienryhmien väheneminen (68 %), liian suuret ryhmäkoot (66 %) sekä opettajien liiallinen työkuorma ja jaksaminen (66 %).
– Koulutus tuo osaamista ja osaaminen työllisyyttä ja talouskasvua. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koko koulutusketjusta huolehditaan pitkäjänteisesti. OAJ pitää tärkeänä, että Suomessa laaditaan parlamentaarinen pitkäjänteinen suunnitelma koulutus- ja osaamistason nostamisesta. Toivo ei synny itsestään vaan edellyttää selvää yhteisymmärrystä siitä, mitä Suomi tavoittelee ja millaisella aikataululla, rahoituksella ja toimenpiteillä tavoitteita kohti edetään, Murto painottaa.
Mikä loisi Suomessa asuville toivoa paremmasta tulevaisuudesta lapsille ja nuorille? Kärkeen kyselyssä nousee satsaaminen perheiden toimeentuloon ja työllisyyteen (48 %), varhaiskasvatukseen ja koulutukseen (43 %) sekä mielenterveyspalveluihin (33 %). Vastaajat pitävät lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeänä erityisesti koulutettuja ja päteviä opettajia (92 %) ja sitä, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta yliopistoon on laadukas (91 %).
Seitsemän kymmenestä pitää tärkeänä myös sitä, että Suomi nousee takaisin kärkeen kansainvälisissä koulutusvertailuissa.
– On hienoa, että koulutettujen opettajien merkitys tunnustetaan laajasti. Opettajien ja alan esihenkilöiden kelpoisuuksista on Suomessa pidettävä kiinni, Katarina Murto sanoo.
Taloustutkimus selvitti myös luottamusta eri tahojen haluun rakentaa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta. Eniten luotetaan päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin (77 %). Koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten koetaan myös eniten panostavan tällä hetkellä lasten ja nuorten tulevaisuuden parantamiseen.
Opettajan ammatin arvostukselle vastaajat antoivat kouluarvosanan, ja keskiarvoksi muodostui yhdeksän.
– Opettajan ammatin arvostus ja alan vetovoima on turvattava parantamalla palkkakehitystä ja työnteon edellytyksiä. Myös opettajarekisteri tarvitaan, jotta voidaan ennakoida koulutustarpeita ja varmistaa, että kelpoisia opettajia on riittävästi, Murto sanoo.
Vain kolme kymmenestä Suomessa asuvasta luottaa hallituksen ja eduskunnan haluun rakentaa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta. Murto pitää huolestuttavana sitä, jos luottamus poliitikkoihin rapautuu.
– Tämäkin alleviivaa sitä, että juhlapuheiden ja koulutusleikkausten sijaan poliitikoilta tarvitaan toivoa ja luottamusta lisääviä tekoja. Tiukassakin taloustilanteessa on uskallettava sijoittaa parempaan huomiseen ja siihen, mikä Suomessa on puolustamisen arvoista.
Koulutus nousi ykköseksi, kun kysyttiin mikä Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on puolustamisen arvoista, eli sellaista, mistä ei saa tinkiä, vaikka talous olisi tiukassa.
– On upeaa, että koulutus koetaan eniten puolustamisen arvoiseksi. Suomi on nyt todellisessa käännekohdassa. Koulutuksen rahoitusta on leikattu läpi 2000-luvun, ja samalla oppimistulokset ja koulutustaso ovat laskeneet. Nyt suunta pitää muuttaa, Murto sanoo.
Taloustutkimus selvitti Suomessa asuvien 15–74-vuotiaiden näkemyksiä internet-paneelilla sekä erillisellä vieraskielisille suunnatulla kyselyllä. Kaikkiaan vastaajia oli 2093 marras-joulukuussa.
