Suomalaiset antavat heikon arvosanan terveydenhuoltojärjestelmän toiminnalle, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vain alle kolmasosa (31 prosenttia) katsoo julkisen terveydenhuollon toimivan hyvin, kun taas yli puolet (54 prosenttia) pitää sen tilaa huonona.
Tyytymättömyys on yleistä väestöryhmästä riippumatta, mutta erityisen kriittisiä ovat ne, jotka kokevat terveytensä huonoksi.
Tyytymättömyys kiteytyy hoitoon pääsyn vaikeuteen: enemmistö (58 prosenttia) sanoo terveyskeskukseen pääsyn olevan liian hidasta ja lähes kaksi kolmesta (63 prosenttia) arvioi sairaalahoitoon jonottamisen kestävän liian pitkään. Suomalaiset pitävät terveydenhuoltoa myös eriarvoisena. Vain reilu kolmasosa (35 prosenttia) arvioi kansalaisten tasa-arvoisuuden terveydenhuollossa toteutuvan hyvin.
– Kokemus terveydenhuollon eriarvoisuudesta kumpuaa kansalaisten lokeroinnista eri palvelujärjestelmiin. Noin puolet suomalaisista käyttää ensisijaisesti julkista terveydenhuoltoa. Toinen puolisko käyttää työterveyshuoltoa sekä yksityisiä terveyspalveluita, joissa hoitoon pääsee sujuvammin, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Valinnanvapausmalli, jossa kansalainen voisi valita hoitopaikkansa julkisten ja yksityisten välillä, saa edelleen laajaa tukea: hieman yli puolet (52 prosenttia) kannattaa mallia ja alle kolme kymmenestä (28 prosenttia) vastustaa sitä. Kannatus on erityisen vahvaa kokoomuksen (70 prosenttia) ja kristillisdemokraattien (67 prosenttia) äänestäjien, yrittäjien (66 prosenttia) sekä niiden joukossa, jotka eivät koe itseään lainkaan terveiksi (65 prosenttia). Varautuneesti valinnanvapauteen suhtautuvat vasemmistoliiton kannattajat.
Soteuudistus ei ole onnistunut vahvistamaan luottamusta järjestelmään. Vain neljäsosa (24 prosenttia) pitää palveluiden siirtymistä hyvinvointialueille hyvänä asiana, ja 40 prosenttia huonona.
– Soteuudistuksen tavoitteena on ollut yhdenvertaisten terveyspalveluiden turvaaminen kaikille suomalaisille, mutta suomalaisten antamat heikohkot arviot kansalaisten tasa-arvoisuudesta eivät ole kohentuneet, Haavisto toteaa.
Tulokset perustuvat 2070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24. maaliskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
