Kognitiotiedettä ja psykologiaa opiskelleella Luc Beaudoin’lla oli opiskeluaikanaan vaikeuksia nukahtaa, joten hän alkoi testata erilaisia menetelmiä itseensä. Hän kehitti tavan, jossa tietoisesti jäljitellään sitä, mitä aivot tekevät luonnostaan vaipuessamme uneen.
– Kun ihmisiä herätetään heidän ollessaan nukahtamassa, he kertovat usein näkevänsä pieniä mikro-unia, sanoo Kanadan Simon Fraser -yliopiston professori Beaudoin.
Ne voivat olla satunnaisia kuvia tai kohtauksia, joita et välttämättä muista herätessäsi, ellei sinua häiritä juuri nukahtamisen hetkellä.
Beaudoin kehitti metodin, joka mukailee ”unenkaltaista” ajattelua. Toiveena oli, että hän voisi huijata aivonsa nukahtamaan nopeammin. Hän kutsuu sitä kognitiiviseksi sekoittamiseksi, sillä se muistuttaa hieman mielessä sekoitettavaa korttipakkaa, jossa jokainen kortti on erilainen kuva tai ajatus.
– Käytän sitä itse, ja se toimii minulle, Beaudoin kertoo Washington Post -lehdelle.
Tutkimuksissaan hän on osoittanut, että menetelmä toimii myös muilla, vaikka lisää tutkimusta tarvitaankin.
Tauko huolien pyörittelylle
Jos huomaat usein makaavasi hereillä keskellä yötä huolestuneena, kognitiivista sekoittamista kannattaa uniasiantuntijoiden mukaan kokeilla.
Aloita ajattelemalla jotakin sanaa – mieluiten neutraalia tai myönteistä, kuten “huvila”. Mieti sitten mahdollisimman monta sanaa, jotka alkavat sen ensimmäisellä kirjaimella: hevonen, harmonikka, hunaja.
Yritä kuvitella jokainen esine tai ajatus 5–15 sekunnin ajan, ehkä jopa niin, että kuvittelet itsesi osaksi tilannetta. (Ratsastat hevosella, soitat harmonikkaa, keräät hunajaa.)
Beaudoin suosittelee, ettei sanojen välille yritä löytää yhteyksiä, vaan antaa kuvien virrata mielessä. Kun huomaat, että uusien sanojen keksiminen vaikeutuu, siirry seuraavaan kirjaimeen, jolla alat keksiä sanoja.
– Satunnaisen mielikuvien ajatteleminen on vaikeaa, mutta tämä pieni menetelmä auttaa ihmisiä, Beaudoin kertoo.
Sen lisäksi, että menetelmä jäljittelee ajattelua, joka tapahtuu juuri ennen nukahtamista, se vaatii myös jonkin verran aivotoimintaa – juuri sen verran, että se keskeyttää huoliajattelun tai ongelmanratkaisun, jotka usein pitävät meidät hereillä.
Toimiiko se?
Beaudoin kehitti menetelmän alun perin omaan käyttöönsä, mutta kognitiotieteilijäksi tultuaan hän päätti tutkia sitä tarkemmin.
Hän ja tutkimusryhmä rekrytoivat osallistujia, joilla oli univaikeuksia, ja jakoivat heidät satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä käytti todistetusti toimivaa menetelmää nimeltä ”rakentava huoliaika” – eli kirjoitti huolensa ylös muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Toinen ryhmä kokeili kognitiivista sekoittamista.
Tutkijat havaitsivat, että kognitiivinen sekoittaminen oli yhtä tehokasta. Sen etuna on myös se, että sitä voi käyttää juuri ennen nukkumaanmenoa tai keskellä yötä, toisin kuin menetelmää, joka vaatii aikaa aiemmin illalla.
– Uskon, että tässä on jotain perää, sanoo sekoittamismenetelmästä Johns Hopkinsin unihäiriökeskuksen lääketieteellinen johtaja Sara Benjamin.
Hänen mukaansa univaikeudet voivat olla hyvin monimutkaisia ja vaatia useiden eri keinojen kokeilemista.
Kognitiivista sekoittamista voi kuitenkin käyttää milloin tahansa, ilman välineitä tai sivuvaikutuksia, mikä tekee siitä hyödyllisen keinon pitää varalla. Hän kertoo suosittelevansa sitä usein potilaille, jotka sanovat yrittäneensä jo kaikkea muuta.
LUE MYÖS:
Unilääkkeisiin liittyy suuri riippuvuuden riski