Kaupan luisu jatkuu vielä alkuvuonna. Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin ja jatkuu edelleen alkuvuonna. Kaupan liitto ennustaa myynnin määrän kuitenkin kasvavan tänä vuonna vuositasolla noin puoli prosenttia ja kasvun nopeutuvan ensi vuonna noin 1–1,5 prosenttiin, liitto arvioi maanantaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa.
– Ensi vuonna vähittäiskaupan kasvu hieman kiihtyy, mutta finanssikriisiä edeltäviä kasvuprosentteja ei ole näköpiirissä, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa ennustetta tiedotteessa.
Tavaratalo- ja hypermarketkauppa sekä halpakauppa kasvoivat eniten, mutta myös päivittäistavarakaupan myynnin määrä kääntyi jo kasvuun. Erikoiskauppa ja varsinkin sen suuret alat, rautakauppa, kodintekniikka, sisustus- ja urheilukauppa, ovat sen sijaan kutistuneet edelleen. Rautakaupassa kuitenkin näkyy jo orastavaa kasvua.
Vähittäiskauppaa ja varsinkin erikoiskauppaa nakertavat kuluttajien epävarmuus ja huonot työllisyysuutiset. Teknistä tukkukauppaa kurittavat vähäinen asuinrakentaminen ja teollisuuden heikko tilauskanta, joiden kuitenkin odotetaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden aikana. Foodservice-tukkukauppa puolestaan kärsii ravintoloiden ja lounasruokaloiden heikosta kysynnästä.
Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku tukevat ostovoimaa, mutta heikkenevä työllisyys ja hidas talouskasvu lisäävät kuluttajien epävarmuutta.
– Perättäiset luottamusta syöneet tapahtumat pandemiasta turvallisuuspolitiikkaan ovat muistissa vielä jonkin aikaa ja hidastavat kotitalouksien kulutushaluja. Varovaisuus heijastuu suoraan kotimaiseen erikoiskauppaan, jonka toimintaedellytyksiä yleisen arvonlisäverokannan korotus syyskuussa vielä heikensi lisää, Kurjenoja arvioi.
Ennustettu hidas kasvu ei riitä kääntämään kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, laskevaa työllisyystrendiä. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan työllisyyden laskevan viime vuoteen verrattuna noin 4000 työllisellä eli vajaalla kolmella prosentilla vuoteen 2026 mennessä.
Palveluiden ja tuotteiden hintaan ja palveluketjuihin sisältyy usein moninkertainen verokiila, joka leikkaa suomalaisten ostovoimaa ja pitää kustannustasoa korkealla. Kuluttaja voi kuitenkin ohittaa kotimaisen verokiilan ostamalla tuotteen kansainvälisestä verkkokaupasta. Esimerkiksi Aasiassa valmistetun naisten paidan hinta voi aasialaisesta verkkokaupasta hankittuna olla vain 12–35 prosenttia suomalaisen erikoiskaupan hinnasta.
Kaupan liiton mukaan viimeisen runsaan 10 vuoden aikana harjoitettu vero- ja elinkeinopolitiikka ei ole tukenut yritysten toimintaympäristön kohentamista ja suomalaisten hyvinvointia. Elinkeinopolitiikassa investointi- ja yritystukien suuri ongelma on, että ne eivät kohdistu toimialaneutraalisti ja yrityksen kokoon katsomatta, vaan voittajat on valittu poliittisten päätösten ohjaamina. Talouskasvun kiihtymistä sen sijaan yhä odotellaan.
Kaupan liitossa nähdään, että hallituksen puoliväliriihessä pitäisi nyt hillitä erilaisten investointipakettien ja yritystukien räätälöintiä ja tehdä näkemyksellistä ja kasvua luovaa veropolitiikkaa, eli keskittyä yritysten toimintaedellytyksiin.
Yksityinen kulutus ja kuluttajapalvelut ovat merkittäviä kasvun ja työllisyyden lähteitä. Työn verotusta tulisi liiton mukaan keventää tasaisesti kaikilla tulotasoilla, jotta palveluiden verokiilaa saataisiin kavennettua ja suomalaisten ostovoimaa kasvatettua ilman kustannustason nousua.
Yhteisöverotusta pitäisi Kaupan liiton mukaan alentaa 15 prosenttiin. Yhteisöveron lasku on tehokkain veropolitiikan ase houkuttelemaan investointeja ja luomaan kasvua toimialaneutraalisti. Laskelmien mukaan se voi pitkällä aikavälillä myös rahoittaa itse itsensä, ja lyhyellä aikavälillä veromenetyksiä voidaan korvata valtion omaisuutta myymällä sekä yritystukijärjestelmää karsimalla.
– Veronkevennyksiä ei tule rahoittaa arvonlisäverotusta kiristämällä tai uusilla valmisteveroilla. Arvonlisäverotus leventää verokiilaa, leikkaa ostovoimaa ja nostaa kustannuksia samalla, kun se kohdistuu nimenomaan kotimaassa tehtävään työhön, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa tiedotteessa.
