Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti. Kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu.
Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.
Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan perusopetus jakautuu Suomessa yhä eriytyneemmin. Väestökehitys, rahoitusmallit ja oppilaskohtaiset kustannukset tuovat kunnille hyvin erilaisia haasteita.
Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla, mutta syntyvyyden heikkeneminen vähentää lasten määrää jo nyt. Selvityksen mukaan tämä kehitys muokkaa kouluverkkoa ja perusopetuksen järjestämistä monin tavoin.
Syrjäseuduilla väestökato on voimakasta. Noin joka kolmannessa kunnassa väestön ennustetaan vähenevän yli 20 prosentilla ensi vuosikymmeneen mennessä. Samalla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oppilasmäärät kasvavat, ja erityisesti vieraskielisten lasten osuus lisääntyy.
Viime vuoden lopussa Suomen väestöstä lähes 11 prosenttia oli vieraskielisiä, ja määrän arvioidaan kasvavan. Näissä kunnissa haasteena on oppilaiden monimuotoistuviin tarpeisiin vastaaminen ja asuinalueiden eriytyminen.
Selvitykseen vastasi 158 Manner-Suomen kuntaa. Kyselyn perusteella keskeisiä huolia ovat rahoitus, opettajapula, opetuksen laatu ja yhteistyön mahdollisuudet. Monissa pienissä kunnissa kouluverkkoa on jo harvennettu ja opetuksen järjestämiseen liittyy logistisia ja henkilöstöhaasteita.
Tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta sanoo, että oppilaskohtaiset käyttömenot ovat nousseet keskimäärin 29 prosenttia vuodesta 2017.
Suuremmat menot liittyvät osittain koulukuljetuksiin, joiden piirissä oli keskimäärin 40 prosenttia maaseutumaisten kuntien oppilaista, ja jotka veivät noin kymmenesosan oppilaskohtaisista käyttömenoista.
Noin puolet kunnista tekee jo yhteistyötä yli kuntarajojen. Kuitenkin tutkimusprofessori Taina Saarinen Jyväskylän yliopistosta huomauttaa, että nykyinen rahoitusmalli ei kannusta tällaiseen yhteistyöhön.
– Yhteistyö nähtiin periaatteessa mahdollisena, mutta vastauksissa toivottiin parempaa ja läpinäkyvämpää rahoitusmallia sekä esimerkiksi korvamerkittyä rahoitusta yhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen.
Pienissä kouluissa opettajien tehtävät ovat usein monialaisia ja vaativat joustavuutta. Professori Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta toteaa, että monikelpoisuudet, kuten opetuksen ja johtamisen yhdistäminen, voisivat tukea resurssien tehokkaampaa käyttöä.
Etäopetus on vielä harvinaista ja siihen liittyy monia haasteita. Tietoteknologian opetuskäytön professori Päivi Häkkinen Jyväskylän yliopistosta painottaa, että etäyhteyksiä hyödyntävä opetus vaatii lisää tukea ja koulutusta henkilöstölle.
– Käytännön järjestelyihin ja pedagogisiin toteutuksiin liittyy paljon haasteita, kuten se, miten etä- ja lähiopetuksessa olevat oppilaat huomioidaan samanaikaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisema Perusopetuksen tilannekuva erilaistuvissa kunnissa -selvitys hyödyntää monimenetelmäisesti sekä olemassa olevaa että hankkeen aikana kerättyä tietoa. Selvityksen kyselyosuus lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien koulutuksesta vastaaville viranhaltijoille (293 kpl), joista 158 (53 %) vastasi kyselyyn.
