Viime perjantaina Suomi kohtasi ennennäkemättömän tilanteen.
Viranomaisten saamien tietojen mukaan räjähdelastissa olleita drooneja oli matkalla kohti Uuttamaata. Mahdollinen uhka oli todellinen, ja tilanteesta annettiin vaaratiedote. Uudenmaan alueen ihmisiä kehotettiin siirtymään sisätiloihin.
Vaaratiedottamisen kuitenkin koettiin takkuilevan. Viranomaisten kehittämä 112 Suomi -sovellus ei toiminut kunnolla. Osa sovelluksen käyttäjistä sanoo, että ilmoitusta vaarasta ei tullut lainkaan. Osa puolestaan sai vaara ohi -ilmoituksen myöhässä.
Tyytymättömyyttä ja ihmettelyä herätti myös se, että osa suomalaisista kuuli vaaratiedotteesta vasta median kautta.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoi Ylen ykkösaamussa pitäneensä tiedotusta sinänsä onnistuneena, vaikka tiedotus lepäsi median varassa.
Verkkouutiset selvitti, millaisen virallisen ohjeistuksen pohjalta vaaratiedottamista tehdään Suomessa.
Vaaratiedottamista ohjataan lakipykälien ohella Vaaratiedoteoppaalla, joka on julkaistu yli kymmenen vuotta sitten.
Oppaassa Yleisradio on keskeisessä asemassa vaaratiedotteiden välittämisessä kansalle.
Vuonna 2013 julkaistun ohjeen mukaan kaikki lähtee liikkeelle havaitusta tilanteesta ja viranomaisen tilannearvioista, minkä jälkeen laaditaan tiedote. Viranomainen myös kääntää tiedotteen tarvittaville kielille, tarvittaessa hätäkeskuksen avustamana.
Tiedote toimitetaan hätäkeskukselle, mistä se välitetään lopulta Ylen kautta suomalaisille.
Oppaassa mobiilisovelluksia tai muita vaaratiedottamisen väyliä ei mainita lainkaan. Laissa vaaratiedottamisesta Hätäkeskuslaitoksen mobiilisovellus eli käytännössä 112 Suomi -sovellus on nostettu Yleisradion rinnalle tiedottamiskeinoksi.
Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että vaaratiedotteet julkaistaan 112 Suomi -sovelluksen ohella 112.fi-sivustolla sekä viraston Facebook-tilillä.
Ohjeessa on havaittu päivitystarpeita
Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen kertoo Verkkouutisille sähköpostitse, että Vaaratiedoteoppaassa on havaittu päivitystarpeita.
Päivitystarpeet liittyvät muun muassa vaaratiedotteen antamiseen oikeutettuihin tahoihin, tiedottamisessa käytettäviin menetelmiin sekä tiedotusprosessiin.
Päivittäminen on kuitenkin Jääskeläisen mukaan jäänyt odottamaan kehitteillä olevia ratkaisuja. Hän mainitsee muun muassa television kautta tehtävän vaaratiedottamisen kehittämisen sekä uusimpana cell broadcast -järjestelmään liittyvät päätökset.
Arvioinnissa on myös se, meneekö vaaratiedottamisen prosessi jatkossa aina hätäkeskuksen kautta.
– Vaaratiedotteiden antamiseen oppaan pieni vanhentuminen ei ole vaikuttanut, Jääskeläinen vakuuttaa.
Ylen rooli on hänen mukaansa kuitenkin keskeinen myös jatkossa radio- ja televisiojakelun osalta.
Vielä tämän vuoden huhtikuussa julkaistussa vaaratiedotejärjestelmän kehittämistä koskevassa tiedotteessa Jääskeläinen sanoi, että tiedottamisessa perinteinen media on edelleen keskiössä.
– Vaaratiedottamisjärjestelmä perustuu analogiseen radioon ja digitaaliseen televisioon siten, että vaaratiedote annetaan aina radiossa ja sen lisäksi myös televisiossa, jos vaaratiedotteen antava viranomainen niin päättää. Perinteisiä vaaratiedottamisen kanavia täydentää mobiililaitteisiin ladattava 112 Suomi -sovellus, Jääskeläinen sanoi.
Lisäksi vaaratiedotteet julkaistaan myös Yle-sovelluksessa, teksti-TV:ssä sekä sivuilla 112.fi ja pelastustoimi.fi. Tavoitteena on huhtikuisen tiedotteen mukaan monikanavaisuus, jolla pyritään tavoittamaan varoitettava väestönosa mahdollisimman kattavasti.
Vaaratiedottamista ohjaa viime kädessä laki, jossa määritetään muun muassa se, miten vaaratiedote tulee väestölle välittää.
Voimassa olevan lain mukaan vaaratiedote välitetään radion ja ”Hätäkeskuslaitoksen tarjoaman telepäätelaitesovelluksen” eli käytännössä mobiilisovelluksen kautta. Vaaratiedote tulee antaa sekä suomen että ruotsin kielellä koko maassa. Saamelaisalueella vaaratiedote on annettava myös saamen kielellä.
Laissa määritetään myös hätäkeskusten rooli välittäjänä ja Ylen rooli vaaratiedotteen jakelijana.
Voimassa oleva laki ei siten näyttäisi rakentuvan mallille, jossa viranomainen voisi suoraan lähettää alueellisen vaaratiedotteen ihmisten puhelimiin, vaan prosessin on kuljettava hätäkeskuksen kautta.
Uutta teknologiaa vaaditaan käyttöön pikavauhtia
Järjestelmän toimivuus nousi keskusteluun viime viikon perjantaina. Monet poliitikot ovat vaatineet uuden cell broadcast -järjestelmän kehityksen nopeuttamista.
Cell broadcast -järjestelmässä vaaratiedote lähetetään yksisuuntaisena viestinä kaikkiin määrätyllä alueella oleviin matkapuhelimiin samanaikaisesti.
Muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) sanoi tiistaina, että cell broadcast -pohjaisen varoitusjärjestelmän kanssa ei voida odottaa vuoden loppuun. Hänen mukaansa ongelmat ovat lähinnä hallinnollisia.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ei kuitenkaan lupaa, että järjestelmä on valmis puolessa vuodessa.
– Hallintopuoli täytyy viranomaisten järjestelmissä sovittaa lainsäädännön mukaisesti, mutta tekninen toteutus on se kaikkein tärkein. Meidän operaatioympäristössämme ja tästä näkökulmasta se vain väistämättä ottaa oman aikansa, että saamme tehtyä teknisesti ehdottoman varman ja luotettavan järjestelmän, Kohvakka sanoi Verkkouutisille.