Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla kannastaan komission ehdotukseen kriittisistä raaka-aineista. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, kuinka EU saavuttaa omavaraisuuden kriittisten raaka-aineiden suhteen osana uutta vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaa.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen suhtautuu ehdotukseen äärimmäisen kriittisesti. Syitä varaukselliseen suhtautumiseen on monia.
– On totta, että meidän pitää lisätä (raaka-aineiden) omavaraisuutta ja tästä kukaan ei ole eri mieltä. Mutta miten sitä lisätään, on eri asia, Pietikäinen sanoo Verkkouutisille.
Esimerkkinä hän mainitsee matkapuhelimet ja niiden valmistukseen tarvittavat raaka-aineet. Puhelinten käyttöiän lyhentyessä raaka-aineita tarvitaan entistä enemmän. Pietikäinen on huolissaan kehityssuunnasta, eikä komission ehdotuksessa sitä ole otettu huomioon.
– Tuotteita pitäisi voida käyttää pidempään. Tällä tahdilla tarvittaisiin kolmen maapallon resurssit, jotta ne riittäisivät.
Esimerkiksi litium-akkujen tarve tulee nykyisellä kehityksellä kasvamaan entisestään. Litium-akkuja käytetään esimerkiksi puhelimissa ja tietokoneissa. Akkujen raaka-aineita tarvitaan kasvavissa määrin myös sähköautojen valmistuksessa.
– Pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Ei me turpeenkaan kanssa sanota, että kulutus vain kasvaa ja kasvaa ja siksi tarvitaan turvetuotantoa enemmän.
Kriittisiä raaka-aineita saadaan esimerkiksi louhittua kaivoksista. Euroopan unionin jäsenmaista Suomella on näiden raaka-aineiden osalta suuret luonnonvarat, joten uudistus johtaisi lisääntyvään kaivostoimintaan Suomessa.
Komission esitys myös helpottaisi kaivostoiminnan aloittamista entisestään. Jatkossa kaivoksen aloittamiseen ei vaadittaisi samanlaisia lupaprosesseja kuin aiemmin.
– Vaarana on, että periferia-alueista, kuten Pohjois-Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki, joissa uudet kaivokset louhivat EU:n kasvavaan kysyntään raaka-aineita. Raaka-aineet virtaavat keskuksiin ja Suomelle jää käteen pilaantunut ympäristö ja siivoaminen. Myös paikallisten yhteisöjen, kuten saamelaisten, oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet ovat uhattuina, kun kaivoksia pikakäynnistetään.
Asiassa on Pietikäisen mukaan sekin riski, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi voisi toistua. Tämä johtuu etenkin siitä, että Suomessa ei ole riittävästi tietoa ja osaamista kaivostoiminnasta ja sen valvonnasta. Tämä osaltaan johtaisi myös siihen, että Suomeen tulisi merkittävissä määrin kansainvälisten yritysten kaivostoimintaa.
Pietikäisen mielestä ehdotuksen tulisi nojata kiertotalouteen eikä uusiin kaivoksiin. Komission ehdotuksessa esitettiin, että vain 15 prosenttia EU:n kriittisistä raaka-aineista olisi kierrätettyjä vuonna 2030. Parlamentin teollisuusvaliokunta esittää 50 prosentin tavoitetta, minkä lisäksi mietintö on hieman parantanut komission ehdotusta joissain kohdissa.
– Toisaalta, kuka ostaa kierrätettyjä raaka-aineita niin kauan, kun uudet ovat vielä halvempia.
Tämä on Pietikäisen mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta tavoite tulisi nostaa 75 prosenttiin. Neitseellisiä raaka-aineita tulisi saada käyttää vain, jos uusioraaka-aineita ei todistetusti ole riittävästi saatavilla. Mietintö ei myöskään ratkaise kaivosten pikakaistojen vaikutuksia ympäristöön.
– Uusien kaivosten avaamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, mikäli muut keinot osoittautuvat riittämättömiksi. Jos kaivoksia joudutaan avaamaan, tulee ne tehdä kaikki kestävyystekijät huomioiden pikakaistaa käyttämättä ja paikallisten yhteisöjen mielipiteet huomioiden. Uusien kaivosprojektien tulee myös laatia ja varmistaa käytöstä poistuvien kaivosten siivoaminen ja ympäristön ennallistaminen, Pietikäinen sanoo.
Pietikäinen korostaa, että ehdotuksen tulisi nojautua varovaisuusperiaatteeseen, sillä kaivosprojektin vaikutukset ympäristöön ja yhteisöihin ovat merkittäviä vuosikymmenten ajan ja jatkuvat yleensä kaivoksen sulkemisen jälkeenkin.
– Kyseessä on peruuttamaton muutos ympäristöön, Pietikäinen muistuttaa.
Euroopan komissio antoi ehdotuksen kesäkuussa. Parlamentin kanta muodostettiin parlamentissa erittäin nopeasti niin, että valiokunta hyväksyi sen jo viime viikolla. Kanta tuotiin saman tien äänestettäväksi parlamentin täysistuntoon, jossa siitä äänestetään tänään torstaina.
Pietikäinen hämmästelee asian poikkeuksellisen nopeaa käsittelyaikataulua.
Asia ei ole herättänyt laajaa keskustelua edes Suomessa. Pietikäinen arvioi, että tämä johtuu etenkin asian nopeasta käsittelyaikataulusta.
Pietikäinen pahoin pelkää, että ehdotus tulee menemään läpi parlamentissa. Ehdotus ei ole saanut näkyvää vastustusta juuri missään jäsenmaissa.
– En syytä ketään, mutta isot jäsenmaat hyötyvät tästä. Heitä ei asian vastustaminen kiinnosta, koska tämä (kaivostoiminta) ei tapahdu heidän kotikonnuillaan.
Mikäli parlamentti hyväksyy kantansa, ehdotus siirtyy seuraavaksi neuvotteluihin parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Kolmikantaneuvottelujen päätyttyä lainsäädännön on määrä astua voimaan mahdollisimman nopeasti.