Vladimir Putin on käymässä rasitteeksi maansa Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueelle, nimekäs venäläisjournalisti Andrei Pertsev sanoo. Vaalikampanjassaan puolue olisi hyötynyt siitä, jos Putin olisi näyttäytynyt sen etäisenä suojelijana.
Esiintymällä aktiivisena keulahahmona, joka tuputtaa epäsuosittuja näkemyksiään kansalle, diktaattori kuitenkin vahingoittaa sekä keskeistä tukipuoluettaan että Venäjän koko poliittista järjestelmää, Pertsev toteaa.
Venäjällä järjestetään näytösluontoiset duuman vaalit kuluvana viikonloppuna. Vaalit eivät ole demokraattiset, avoimet eivätkä rehelliset.
Vaikka vaalit Venäjällä ovat jo aiemmin muuttuneet pelkäksi tyhjäksi rituaaliksi, nyt järjestettävät duuman vaalit ovat Pertsevin mukaan aiheuttaneet poikkeuksellisen suuria vaikeuksia Putinin hallinnolle.
Kreml on tehnyt kaiken voitavansa varmistaakseen, että vaalit sujuvat mahdollisimman epädramaattisissa tunnelmissa. Oppositio on suljettu ulos lähes tyystin, ja jäljelle jääneet ehdokkaat välttävät kaikkia vähänkään kiistanalaisia teemoja.
– Kaiken tämän tarkoituksena on varmistaa, että äänestämässä käyvät vain ihmiset, jotka ovat riippuvaisia valtiosta ja joiden voidaan siten luottaa takaavan halutun tuloksen, maanpaossa elävä venäläisjournalisti Pertsev painottaa tuoreessa artikkelissaan.
Näitä ponnisteluja on kuitenkin heikentänyt se, että samaan aikaan Putin on käyttänyt näkyviä puheenvuoroja Ukrainan vastaisesta ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” ja sen kansalta vaatimista uhrauksista sekä vähätellyt maan syvenevää talousahdinkoa, jonka vaikutukset tuntuvat yhä kipeämmin useimpien venäläisten arjessa.
– Presidentti ei vain suuntaa lisähuomiota vaaleihin, vaan hän myös herättää epäilyksiä siitä, riittävätkö hallituksen toimet ratkaisuksi maan kasvaviin ongelmiin, Pertsev toteaa.
”Keskittyi suosikkiaiheeseensa: sotaan”
Kremlin tavoite on sinänsä varsin selvä: Yhtenäinen Venäjä -puolueen on säilytettävä vähintään 300 edustajan määräenemmistö 450-paikkaisessa duumassa, sillä se mahdollistaa minkä tahansa lainsäädännön hyväksymisen muiden parlamenttiryhmien kannoista riippumatta.
Tämä tavoite on Pertsevin mukaan teknisesti täysin saavutettavissa, sillä ”järjestelmän sisäiselle” oppositiolle on jätetty entistä vähemmän tilaa, ja loput Yhtenäisen Venäjän tarvitsemista paikoista voidaan kerätä mobilisoimalla äänestäjiä, joiden toimeentulo riippuu valtiosta.
– Painetta on tällä kertaa lisätty muun muassa sähköisen äänestyksen avulla: Ihmiset pelkäävät, että viranomaiset näkevät tästä järjestelmästä, ketä he ovat äänestäneet, joten kaiken varalta he päätyvät äänestämään valtapuoluetta, hän sanoo.
Samaan aikaan Kreml pyrkii monin eri tavoin varmistamaan, että oppositiomieliset venäläiset eivät vaivautuisi lähtemään uurnille. Siksi myös valtapuolueen kampanjasta on tehty mahdollisimman tylsä ja sisällötön. Pertsevin mukaan Kreml olisi epäilemättä saavuttanut tämän tavoitteensa helposti, ellei Ukrainaan pakkomielteisesti suhtautuva Putin olisi sekoittanut peliä.
– Yhtenäisen Venäjän kesäkuisessa puoluekokouksessa Putin puhui paljon sodasta ja geopolitiikasta, mutta huomattavasti vähemmän sosiaalisista ongelmista. Sen jälkeen hän lähti Siperiaan ja Kaukoitään matkalle, joka muistutti vaalikampanjakiertuetta. Tyypillisestä vaalikiertueesta poiketen hän ei kuitenkaan luvannut juuri mitään, vaan keskittyi geopolitiikkaan ja suosikkiaiheeseensa: sotaan, Pertsev muistuttaa.
– Tämän lähestymistavan taustalla on Putinin vakaa usko siihen, että kun hän vain näyttäytyy kansalle, Yhtenäinen Venäjä -puolueen kannatus nousee, Pertsev toteaa.