Verkkouutiset

Etsivän keskuspoliisin kuvia Neuvostoliitosta palanneista kuulustelluista Kansallisarkistossa. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Uusi tietokanta esittelee Josif Stalinin tuhoamat tuhannet suomalaiset

Kansallisarkiston valtava hanke Neuvostoliiton suomalaisten kartoittamiseksi on kaikkien selattavissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansallisarkisto julkaisee uusia tietoja Stalinin vainoissa teloitetuista ja leireille kuolleista sekä kadonneista suomalaisista. Julkaisu on osa arkiston viisivuotista Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-hanketta. Tiedot on koottu perjantaina avautuvaan tietokantaan, jota pääsee selaamaan verkossa.

Hankkeen johtaja, dosentti Aleksi Mainio painottaa, että tiedot koskevat nimenomaan vuosina 1937–1938 teloitettuja ja vankileireille tuomittuja Suomen kansalaisia ja entisiä kansalaisia. Tieteessä määritelmien suhteen on oltava tarkkana: Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalin toteutti muitakin vainoja, kuten kulakkivainot ja Ukrainaan kohdistuneen, Holodomorina tunnetun nälänhädän.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Työväentutkimuksen vuosikirjassa vastikään julkaistussa, hanketta käsittelevässä artikkelissa Mainio huomauttaa, että osa vainoja tutkineista on laskenut arvioihinsa vuosina 1937–1938 teloitetuista suomalaisista myös inkeriläiset. Joillekin julkiset puheenvuorot jopa kymmenistä tuhansista teloitetuista ovat olleet Mainion mukaan keino nostaa esiin unohdettua kärsimyksen historiaa.

Stalinin määräämät kansallisuuksittain tehdyt vangitsemis- ja teloitusoperaatiot muodostivat suuren terrorin kovan ytimen. Ne alkoivat kesällä 1937 ja jatkuivat marraskuuhun 1938. Toiminta oli erittäin keskitettyä ja tarkasti valvottua. Mittaluokka ja intensiteetti olivat poikkeuksellisia: operaatioiden aikana pidätettiin kaikkiaan 1,6 miljoonaa ihmistä, joista yli 700 000 tuomittiin ammuttaviksi. Keskimäärin 1 500 ihmistä surmattiin joka päivä, Mainio kirjoittaa.

Suomalaisia myös pakkosiirrettiin erilaisten työmaiden mukana: varsinkin 1930-luvun alkupuolella Neuvostoliittoon loikanneita kohdeltiin orjatyövoimana. Määrällisesti eniten suomalaisille terrorin uhreille jaettiin tuomioita kolmella suunnalla: Uralin vuoriston ympäristössä, Karjalassa ja Leningradissa (nyk. Pietari).

Karjalassa ammuttiin vähintään 2582 ja ainakin 727 lähetettiin vankileireille. Leningradissa ammuttiin 827 ja joitakin satoja lähetettiin leireille. Uralin alueella ammuttiin ainakin 572 suomalaista ja 157 suomalaista vangittiin tai lähetettiin vankileireille. Näiden lisäksi suomalaisia tuomittiin Länsi-, Lounais- ja Keski-Siperiassa sekä Neuvosto-Kazakstanissa ja Neuvosto-Ukrainassa, Habarovskissa sekä Moskovassa. Näiden lisäksi suomalaisia vielä tuntemattomiksi jääneitä terrorin uhreja lienee Mainion arvion mukaan 1000–2000.

Jos inkeriläiset lasketaan mukaan, suomalaisten uhrimääräksi tulee noin 11 000–12 000. Jos taas ei, uhrimääräksi tulee noin 7200–8200. Yhteensä Stalinin suuressa terrorissa teloitetuista yli 700 000 ihmisestä ainakin 236 000–250 000 kuului Neuvostoliiton vähemmistöihin.

Mainion mukaan terrorin etninen, mutta myös poliittinen ja sotilaallinen pohjavire näkyivät suomalaisten uhrien profiilissa. Ankarimmin vainot kohdistuivat parhaassa työiässä oleviin miehiin, joista huomattavan monet olivat tulleet Neuvostoliittoon loikkareina 1930-luvun alkupuolella. Mainion mukaan Neuvostoliitto valmistautui vainojen avulla myös sotaan, ja poisti raja-alueilta ainesta, joka olisi voinut veljeillä vihollisen kanssa.

Kansallisarkiston hanke suomalaisten kohtaloiden selvittämisestä käynnistyi vuonna 2019 julkaistusta artikkelista, jossa vedottiin presidentti Sauli Niinistöön selvityksen teettämiseksi.

Kun Venäjä vuonna 2022 hyökkäsi Ukrainaan ja aiempi, vähäinenkin arkistoyhteistyö Vladimir Putinin johtaman Venäjän kanssa meni säppiin, löysi Kansallisarkiston väki apuja Kazakstanin, Georgian ja Ukrainan arkistoista.

Kun hanke vuoden 2025 lopussa päättyy, arvioidaan Kansallisarkiston tietokannan sisältävän kymmenien tuhansien suomalaisten tietoja. Julkaisuhetkellä kesäkuussa 2024 tietokannassa tulee olemaan haettavissa yli 25 000 henkilötietoa.

Tietokannassa julkaistaan nyt kesäkuussa myös tietoja Neuvosto-Ukrainaan päätyneistä suomalaisista. Heitä on jopa tuhat. Tietokantaan heistä on tallennettu 252 henkilön tiedot.

Julkaistavasta tietokannasta löytyy myös vuoden 1917 henkikirjatietoja. Vallankumouksellisen ajan alussa Neuvosto-Venäjällä oli jopa 20 000 Suomen kansalaista.

Myöhemmin syksyllä 2024 ja vuoden 2025 aikana tietokantaa täydennetään vielä muun muassa tiedoilla työarmeijaan tuomituista, Muurmannin alueelta pakkosiirretyistä ja SKP:n jäseniin lukeutuneista suomalaisista. Myös tiedot loikkareiden ja amerikansuomalaisten kohtaloista täsmentyvät vielä.

Sandarmohin joukkohautoihin Karjalan Karhumäessä on haudattu suomalaisia Stalinin vainojen uhreja. / M. SEMENOV / WIKIMEDIA COMMONS
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)