Tullin tuoreet tilastot osoittavat, että EU:n heinäkuussa käyttöön ottama uusi tullimaksu on vähentänyt lähes 80 prosenttia EU:n ulkopuolelta saapuvien vähäarvoisten verkkokauppalähetysten määrää.
Kaupan liiton mukaan kehitys osoittaa, että EU:lla on käytössään tehokkaita keinoja puuttua epäreiluun kilpailuun ja varmistaa samat pelisäännöt kaikille markkinoilla toimiville yrityksille.
Tullin tilastojen perusteella suomalaisten kuluttajien tilaamien alle 150 euron arvoisten tavaraerien määrä kasvoi nopeasti vuonna 2024 ja kasvu kiihtyi edelleen vuonna 2025. Tänä vuonna kasvu kuitenkin hidastui, ja merkittävin muutos nähtiin heinäkuussa 2026, kun EU:n uusi tullimaksu tuli voimaan.
Tullin mukaan vähäarvoisten tavaraerien määrä putosi heinäkuussa 66,5 prosenttia edelliskuukaudesta ja 76,3 prosenttia vuoden takaisesta. Samalla alle 150 euron arvoisten EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten tullivapaus poistui, jolloin niin sanotut kiinapaketit tulivat tullin osalta samalle viivalle muun tuonnin kanssa.
– Tullimaksulla näyttää olleen suuri vaikutus ainakin suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen. Tämä osoittaa, että EU pystyy halutessaan tekemään nopeita ja vaikuttavia toimia tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja kuluttajien turvallisuuden edistämiseksi, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo tiedotteessa.
Kaupan liitto selvitti elokuussa kuluttajien verkkovierailuja kiinalaisilla verkkokauppa-alustoilla. Selvityksen mukaan Suomesta kiinalaisille verkkokauppa-alustoille suuntautuneiden verkkovierailujen määrä on vähentynyt vuoden 2026 aikana. Myös tämä kehitys viittaa ostamisen vähenemiseen.
Kaupan liiton mukaan tullimaksu on tärkeä askel kohti tasapuolisempaa kilpailua, mutta EU:n on jatkettava toimia markkinoiden reilujen pelisääntöjen varmistamiseksi.
Liitto korostaa, että myöhemmin syksyllä annettavissa EU:n tuotelainsäädäntöä, markkinavalvontaa ja kuluttajansuojalainsäädännön valvontaa koskevissa uudistuksissa on varmistettava, että myös EU:n ulkopuoliset verkkokauppatoimijat noudattavat samoja velvoitteita kuin eurooppalaiset yritykset. Lisäksi kiertotaloussääntelyn yhteydessä on huolehdittava siitä, että EU:n ulkopuoliset myyjät osallistuvat tuottajavastuukustannuksiin täysimääräisesti.
– Kilpailu on aina kuluttajien etu, mutta olennaista on, että yrityksillä on samat pelisäännöt. Yritysten kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tarvitaan nopeita toimia epäterveen kilpailutilanteen korjaamiseksi. Siksi eurooppalaista lainsäädäntötyötä on vauhditettava, ja myös Suomen hallituksen tulee edistää asiaa aktiivisesti, Luoto painottaa.