Voi jopa sanoa, että olemme palaamassa takaisin markkinatalouteen. Valitettavasti viime vuodet ovat olleet julkisomisteisten yhtiöiden kunta-aikaa. Julkinen sektori ja julkisomisteiset yritykset ovat rynnistäneet yritysten kilpailijoiksi, samalla vääristäen kilpailua osittaisella monopolillaan.
Nyt tähän vääristymään halutaan ”reilun kilpailun” mukainen muutos. Inhouse-yhtiöt eivät enää voi rellestää mielensä mukaan ja iloisesti perustella, että esimerkiksi kunnat voivat tehdä suorahankintoja, kunhan vaan ostavat yhden osakkeen. Kilpailua voi kiertää halutessaan vasta sitten, jos omistaa yhtiöstä yli 10 prosenttia. Sitäkään en suosittele.
Uusi hallitus lupaa tehdä muutenkin tiukan linjauksen vääristyvän kilpailun estämiseksi. Inhouse-yhtiöiden ulosmyyntiraja alennetaan joka toimialalla viiteen prosenttiin liikevaihdosta ja maksimissaan 500 000 euroon. Suorahankinnat ilman kilpailutusta halutaan estää ja hankinnat halutaan jakaa pienempiin osiin, jotta pienemmätkin yritykset pääsevät osallistumaan kilpailuun.
Jatkossa julkisen sektorin on myös avattava oma ostolaskudatansa. Jokainen meistä voi katsoa, mistä valtio, hyvinvointialueet ja kunnat tekevät hankintansa ja mihin hintaan. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annetaan lisää resursseja, jotta ne voivat nykyistä paremmin tarkastaa myös julkisen sektorin toimintaa.
Sote-sektorilla ihmisten valinnanvapautta lisäävät KELA-korvaukset palaavat vaihtoehtojen joukkoon. Ihmisten valinnanvapautta lisätään myös tekemällä palvelusetelijärjestelmä aidoksi vaihtoehdoksi. Hoitotakuu kiristyy jo syyskuun alusta siten, että asiakkaan on päästävä kiireettömään hoitoon 14 vuorokaudessa. Jos julkinen sektori ei tätä pysty hoitamaan, potilaalla on subjektiivinen oikein yksityiseen hoitoon.
Paluuta markkinatalouteen tuki myös kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen viime toukokuinen päätös, jonka mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on toiminut hankintalain vastaisesti ostamalla ilman kilpailutusta Inhouse-yhtiö Sarastialta henkilöstöhallinnon tukipalveluja. 0,04 prosentin omistusosuus ei täytä Inhouse -yhtiön kriteerejä ja sopimus on purettava 12 kuukauden kuluessa.
Kaikkien edelle mainittujen päätösten perusteella luulisi, että nyt kunnissa ja hyvinvointialueilla olisi menossa kiivas rytmi sopimusten purkamiseksi keinotekoisten inhouse-yhtiöiden kanssa. Hiljaista on ollut, vähän kuin mietittäisiin, että uusi hallitusohjelma on kuin paha uni ja kohta herätään taas aikaisempaan todellisuuteen.
Sama tilanne on hyvinvointialueilla. Oikein hätkähdin, kun luin STM:n sivuilta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajan Tiina Merivuoren haastattelun. Merivuori epäilee, että hoitotakuun tavoitetta ei hyvinvointialueella pystytä saavuttamaan. Samalla Merivuori kuitenkin toteaa, että yksityisten palveluntuottajien käytöstä tavoitteiden saavuttamiseksi ei juurikaan ole keskusteltu.
Yksi tuttavani kertoi, että hänen äitinsä laboratoriotuloksia ei ole kolmeen kuukauteen saatu kirjattua terveystietoja tallentavaan Kanta-ohjelmaan. Edelleen omaiset eivät tiedä, mitä tutkimuksissa on mahdollisesti löydetty. Sama palvelu hoituu yksityisellä sektorilla kolmessa tunnissa. Voisimmeko julkisella sektorilla vihdoinkin siirtyä organisaatiorakenteiden miettimisestä palvelujen kehittämiseen, yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.
