Yritystuet kannattaisi kokonaisuutena ottaa kriittiseen tarkasteluun ja käydä läpi sekä eri tukimuodot että niiden kriteerit, sanoo kesäkuussa elinkeinoministerinä aloittanut Sakari Puisto (ps.) Verkkouutisten haastattelussa.
– Yritystuet ovat monimutkainen kokonaisuus, mikä on ongelmallista. Tämä puoltaa sitä, että tukia pyrittäisiin katsomaan kokonaisvaltaisemmin. Julkisina menoina yritystukien kanssa pitäisi olla erityisen tarkkana. Tämä on yksi kokonaisuus, jota ministerinä tulen pohtimaan, Puisto toteaa.
Kymmeniä tukiohjelmia
Suomessa myönnettiin viime vuonna suoria yritystukia noin 1,4 miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suoria tukia myönnettiin viime vuonna noin 65 tukiohjelmasta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö myöntää alkutuotantoon ja kalatalouteen tukia noin 15 tukiohjelmasta.
Puisto ei Verkkouutisten haastattelussa ota suoraan kantaa, mitkä yksittäiset tuet voisivat olla karsittavien joukossa, jos hallitus joutuu tekemään lisäsäästöjä.
Suorien yritystukien kokonaispotista vajaat 600 miljoonaa euroa kohdistui viime vuonna tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan ja yrittäjyyteen. Energiatukiin meni noin 350 miljoonaa sekä liikenteen ja viestinnän tukiin noin 150 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisyys- ja aluepoliittisia tukia myönnettiin noin 100 miljoonaa euroa.
Suorien yritystukien lisäksi yrityksiä tuetaan niin sanotuilla epäsuorilla yritystuilla, joita ovat esimerkiksi lainat, takaukset sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Ministeri pohtii, että tukien selvittäminen voisi lähteä liikkeelle arvioimalla kunkin tukimuodon tehtävää sekä perusteluita.
– Kun tukimuodolla on osoitettavissa jokin selkeä funktio sekä yhteiskunnallinen lisäarvo ja se on läpinäkyvästi todennettavissa, tuella on enemmän perusteita. Kunkin tukimuodon tehtäviä pitäisi tarkastella ja esimerkiksi pohtia, voisiko kriteereitä täsmentää tai tiukentaa, Puisto pohtii.
Ministeri muistuttaa, että yritystuissa pitää ottaa huomioon teollisuuspoliittiset näkökulmat sekä kansainvälisesti voimistunut valtiontukikilpailu.
– Katsoisin kokonaisvaikuttavuutta ja laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Esimerkiksi mahdollistaako tuki-instrumentti oikeasti jonkin toimen tai investoinnin. Onko toimi syntynyt itse tuesta tai, olisiko se syntynyt tuesta huolimatta. Nämä ovat relevantteja kysymyksiä, Puisto huomauttaa.
Miten käy tutkimuksen laadun?
Hän mainitsee hallituksen tekemät merkittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (TKI), joista vallitsee laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Suomi tavoittelee neljän prosentin vuotuista TKI-menotasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– TKI-tuki nähdään perinteisesti uudistavana tukena. Kannatan tavoitetta mutta kysyisin silti, että kun mennään reilusti päälle kolmen prosentin [suhteessa bkt:hen], niin mikä on näiden tukien vaikuttavuus. Kun tasoa nostetaan huomattavasti, miten käy esimerkiksi tutkimuksen laadulle. Todennäköisesti siinäkin pätee jonkinlainen alenevan rajahyödyn teoria eli, kun rahaa tulee paljon, se näkyy korkeimmilla tasoilla ainakin osittain laadun heikkenemisenä. Tämäkin on kysymys, mistä pitäisi puhua paljon enemmän, Puisto huomauttaa.
Valtiontukikilpailu tullut jäädäkseen
Ministeri arvioi, että valtiontukikilpailu on tullut ainakin toistaiseksi jäädäkseen, eikä muuttuneessa toimintaympäristössä ole paluuta vanhaan ”näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa”.
Puisto muistuttaa valtiontukikilpailun olevan Suomen näkökulmasta hankalaa sekä kaukana perinteisestä puhtaasta markkinataloudesta, mutta Suomen pitää samalla sopeutua tilanteeseen ja silti kilpailla pääosin perinteisillä vahvuuksillaan ja kyvykkyyksillään eli esimerkiksi vakaalla yhteiskunnalla sekä koulutetulla ja osaavalla väestöllä.
– Meillä on joitakin todella potentiaalisia aloja, esimerkiksi puolustus, taloudellinen turvallisuus, huoltovarmuus, kvanttiteknologia sekä monet perinteisemmät alat esimerkiksi biopuolella. Mielestäni meillä on hyvät näkymät, kun valtiontukikilpailu otetaan samaan aikaan huomioon. Kannatan, että meillä on instrumentteja, jotka mahdollistavat aktiiviset politiikkatoimet, ministeri toteaa.
Verohyvitystä voidaan jatkaa
Instrumenteilla Puisto viittaa esimerkiksi suurten puhtaan siirtymän investointeihin tarkoitettuun verohyvitykseen. Sen haku on parhaillaan käynnissä Business Finlandin kautta. Verohyvitys on tarkoitettu hankkeille, joissa investointikustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa. Yritykset voivat tehdä vähennykset myöhemmin liiketuloksistaan.
Hallitus linjasi kevään puoliväliriihessä, että verohyvitystä voidaan jatkaa, mikäli EU:n valtiontukiin myöntämät poikkeukset jatkuvat.
Puisto arvioi, että EU on jatkamassa valtiontukiin tehtäviä höllennyksiä jopa vuosilla, mikä antaisi pelivaraa myös kansallisten tukien jatkamiseen.
– Jos EU:n valtiontukipuitteet jatkuvat, verohyvityksen mahdollisesta jatkosta pitää tehdä päätöksiä ja arvioida tilannetta myös ensimmäinen hakukierros huomioiden, Puisto toteaa.
Puhdas siirtymä odotuksia hitaampaa
Vaikka Suomi on saanut esimerkiksi suuria datakeskusten investointihankkeita, eivät esimerkiksi suuret vetytalouden investoinnit ole edenneet lopulliseen investointipäätökseen täysin odotettua vauhtia.
– Puhdas siirtymä on ollut korkeimpiin odotuksiin nähden hitaampaa. Näkisin kuitenkin, että investointeja on niin sanotusti putkessa ja tässä on runsaasti potentiaalia. Investointien aikahorisontti on kuitenkin pidempi kuin kaikista nopeimmissa arvioissa on annettu odottaa, Puisto arvioi.
Kasvu on tärkeintä
Julkisen talouden tilannetta Puisto kuvailee ”vaikeaksi”. Hän painottaa tulevansa ministerinä keskittymään ennen kaikkea kasvun hakemiseen.
– Minun fokukseni ministerinä on kasvun edellytysten vahvistamisessa. Tilanne on se, että seuraavalla hallituskaudella on edessä jälleen miljardien sopeutukset jo pelkästään puolustusmenojen ja ikääntymisestä seuraavien kustannusten nousun seurauksena. Meidän on pakko onnistua kasvupuolella, hän kiteyttää.