Suomalaisten ei tarvitse tällä hetkellä olla liian huolissaan Suomen ilmatilaa lähestyvistä tai tänne harhautuvista oletettavasti ukrainalaisista drooneista. Yksilötasolla uhka ei ole noussut kovin suureksi, toteaa Black Bird Groupin sota-analyytikko Emil Kastehelmi.
Suomessa annettiin mahdollisen droonihavainnon vuoksi vaaratiedote Uudellemaalle varhain perjantaiaamuna. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kerrottiin kohottaneen valmiuttaan, ja Puolustusvoimat otti käyttöön ilmailun väliaikaisen rajoitusalueen. Myös F/A-18 Hornet -hävittäjät partioivat pääkaupunkiseudun yllä. Vaaratilanne päättyi kello 7.06. Suomen alueelle ei harhautunut Puolustusvoimien havaintojen perusteella drooneja.
Suomeen harhautui aiemmin keväällä muutamia drooneja, jotka olivat oletettavasti ukrainalaisia. Ukraina käy puolustustaistelua ja iskee Venäjän alueella sijaitsevaan infrastruktuuriin. Droonien harhautumisten sanotaan johtuvan todennäköisimmin Venäjän elektronisesta häirinnästä.
– Siinä (aiemmassa) Kouvolan tapauksessa ihmeteltiin viranomaisten aika laimeaa tiedottamista ja jossain määrin aika maltillista suhtautumista, vaikka silloin ensiarvio oli, että sieltä tulisi kymmenien kilojen räjähdelastissa oleva lennokki, Kastehelmi sanoo Verkkouutisille.
Perjantaiaamuna viranomaisten reaktio oli selvästi tiukempi.
– Perjantaiaamun tilanteessa huomattiin sitten tiettyjä käytännön ongelmia. Esimerkiksi sairaalahenkilöstö ei välttämättä tullut töihin, koska oli käsketty pysymään sisätiloissa. Nyt tässä tarvittaisiin selkeitä linjoja siihen, miten missäkin tilanteessa kannattaa toimia, Kastehelmi toteaa.
Hänen mukaansa on myös syytä suhteuttaa omaa toimintaa uhkatasoon nähden.
– Eli jo on kyse yhdestä tai kahdesta droonista, niin sehän ei yksilötasolla aiheuta hirveän suurta uhkaa. On äärimmäisen epätodennäköistä, että ihminen olisi juuri siinä ja silloin tavallaan uhan alla, Kastehelmi toteaa lisäten, että asia on kuitenkin vakava.
Kastehelmi katsoo, että viranomaisten tiedotuslinjan olisi hyvä joustaa tapauskohtaisesti siten, että kansalaiset eivät koe viestiä vähätteleväksi tai liioitelluksi. Tämä on luonnollisesti haastavaa.
– Tässä on huomattavissa yhteiskunnallisella tasolla myös se, että kun tämä on uusi tilanne, niin ihmisten reaktiot ovat erilaisia. Hyvin harva suomalainen on ollut esimerkiksi maassa, jossa käydään sotaa ja jossa on jatkuvasti erilaisia drooni- tai ohjusuhkia. Siksi on tavallaan vaikea ymmärtää todellista uhkatasoa, kun viranomaiset ohjeistavat pysymään kotona.
– Kun olemme niin uuden asian äärellä, ja jos viranomaiselta tulee tietty viesti tietynlaisessa uhkatilanteessa, niin on hyvin ymmärrettävää, että silloin sitä myös totellaan hyvinkin painokkaasti.
Kastehelmen mukaan nyt tarvitaan selkeää ohjeistusta esimerkiksi siihen, miten tietyt ammattiryhmät toimivat vastaavanlaisissa tilanteissa tulevaisuudessa.
Venäjän uhka
Suomea koskevat droonitapaukset ovat myös herättäneet keskustelua Venäjän mahdollisista suorista drooni-iskuista Suomen alueelle.
– Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkisia viitteitä siitä, että Venäjä olisi lähettänyt drooneja Suomen puolelle, Emil Kastehelmi sanoo.
– Periaatteessa, jos Venäjä haluaisi jotakin yrittää ja testata Suomen valmiutta, niin se olisi otollista tehdä Ukrainan drooni-iskujen aikaan. Tällaisesta ei ole kuitenkaan mitään tietoa. On paljon todennäköisempää, että kyse on yksinkertaisesti vain Ukrainan iskuaalloista harhautuvista drooneista. Se on kaikista todennäköisin ja oletettavin selitys.
Hänen mielestään voidaan olettaa, että Ukrainan iskut Venäjän alueelle jatkuvat ja mittakaava saattaa kasvaa entisestään sodan pitkittyessä. Siten on hyvin mahdollista, että drooneja harhautuu Suomeen jatkossakin.
– Ukraina on nyt osoittanut, että se pystyy näitä tehokkaasti toteuttamaan ja tekniset, taktiset ja tuotannolliset ratkaisut vaan kehittyvät kuukausien mittaan.