Kalle Jokinen rauhoittelee sekä työttömiä että työnantajia.
– Tavoitteena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua. Työnhakijalla on nykyisinkin velvollisuus hakea aktiivisesti työtä ja raportoida työnhausta. Ehdotetut muutokset eivät lisäisi työttömien velvoitteita nykyiseen verrattuna, vaan päinvastoin yksinkertaistaisivat niitä, hän toteaa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille. Hallituksen esitysluonnos lähti lausunnoille viime viikolla.
Uutta ehdotetussa mallissa on tarkempi määritelmä sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna. Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla.
Myös erilaiset tilanteet, joissa nykyisin tehdään selvityspyyntö ja mahdollisesti asetetaan korvaukseton määräaika eli karenssi, vähenisivät, kun nykyiset työllistymissuunnitelmaan liittyvät erilaiset ja peräkkäiset karenssit jäisivät pois käytöstä. Karenssin kesto säilyisi ennallaan 60 päivässä.
Lähtökohtana on luottaa enemmän työttömien omaan näkemykseen
Jokinen ei usko, että uudistettu työnhakuvelvoite johtaisi työttömien turhien hakemusten tehtailuun ja yritysten hakemusvyöryyn.
– Lähtökohtana on luottaa nykyistä enemmän työttömien omaan näkemykseen siitä, mitä työpaikkoja heidän kannattaa hakea. Työpaikan hakemista ei kuitenkaan edellytettäisi sellaisilta viikoilta, jolloin työnhakija on ollut osa-aikatyössä, osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin tai ollut sairaana, Jokinen listaa.
– Jos työtön lähettää kaksi hakemusta, työskentelee muutaman päivän ja osallistuu yhtenä päivänä työnhakuvalmennukseen kuukaudessa, on hän täyttänyt aktiivisuusvelvoitteen. Ei tarkoituksena ole todellakaan vain laittaa työttömiä syytämään hakemuksia karenssin pelossa ja tukkimaan yrityksien rekrytointikanavia, hän huomauttaa.
Kokoomusryhmyri ei myöskään usko byrokratian ja viranomaisten työn lisääntymiseen uudistusten seurauksena.
– Säännöllinen raportointi työnhausta tuottaisi nykyistä enemmän ajantasaista tietoa, jota hyödynnettäisiin työnhakua tukevien palvelujen tarjoamisessa, mutta työnhaun aktiivisuutta arvioitaisiin 12 viikon jaksoissa. Raportointi hoidettaisiin pääasiassa verkossa ja maakunnat olisivat yhteydessä työttömiin säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein. Jatkossa maakunnat kuitenkin saisivat valita vapaammin tavan, jolla ne sopivat asioista työttömien kanssa, Jokinen kertoo.
Hän muistuttaa, että hallituksen esitys sisältää myös merkittäviä uusia kannustimia ja tukea ottaa työtä vastaan myös kauempaa.
– Hallituksen tavoitteena on lisätä alueellista liikkuvuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta työnantajille. Työn vastaanottamista kauempaa tuetaan liikkuvuusavustuksella, jonka myöntämisedellytyksiä on tarkoitus laajentaa mahdollisesti jo vuoden 2018 alusta. Liikkumisavustus on tarkoitus laajentaa koskemaan myös osa-aikatyötä, Jokinen sanoo.
