1-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli viime vuonna 42,2 prosenttia, kertoo Uutissuomalainen. Lukema on noussut vuoteen 2015 ulottuvan tilastointihistorian aikana yli kymmenen ja vuodesta 2021 lähes neljä prosenttiyksikköä. Osallistumisaste kertoo varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden koko ikäluokasta.
Asiantuntijoiden mukaan muutokselle ei ole yhtä selkeää syytä.
– Työllisyystilanteen muutokset ovat varmasti osaselitys. Mutta esimerkiksi kotihoidontukeen ei ole tehty sellaisia muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa asiaan, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen arvioi Uutissuomalaiselle.
Myös 1-vuotiaiden lukumäärä varhaiskasvatuksessa on ennätyksellisen suuri. Heitä oli viime vuonna yli 21 000, kun aiempina vuosina määrä on jäänyt joka vuosi alle 18 000:n. Tiedot perustuvat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen lukuihin.
– Muutoksen taustalla on luultavasti erilaisia kulttuurisia sekä työelämään, perheiden arkeen ja palveluihin liittyviä muutoksia, Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatustieteen professori Niina Rutanen pohtii Uutissuomalaisessa.
Kuntaliiton Lahtisen mukaan pienten lasten määrän kasvu on haaste varhaiskasvatuksen järjestäjille eli kunnille. Pohdittavaa aiheuttaa esimerkiksi henkilöstön määrä, sillä alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä työntekijöitä on oltava enemmän kuin isompien lasten ryhmissä.
– Kun alle 3-vuotiaita tulee hoitoon entistä enemmän, tarvitaan myös enemmän henkilökuntaa. Monessa kunnassa on haasteita saada henkilökuntaa, jolla on vaadittu koulutus, Lahtinen sanoo.
Pienten lasten määrän kasvu on kunnille haaste myös tilojen käytön kannalta. Kaikki päiväkotien tilat eivät välttämättä sovellu vauvojen tai taaperoikäisten lapsiryhmille.
– Jos trendi on pysyvä ja pienten lasten määrä lisääntyy jatkossakin, tilaratkaisuja täytyy monessa kunnassa pohtia toisella tavalla, Lahtinen sanoo.
