USU: Talouskasvusta putosi kolmasosa pois

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäyssota lisää epävarmuutta.
Kontteja lastataan Vuosaaren satamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Kontteja lastataan Vuosaaren satamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Arviot Suomen talouskasvusta ovat pudonneet noin kolmasosalla verrattuna aikaan ennen Ukrainan sotaa. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen selvityksestä, jossa verrattiin taloutta ennustavien yhdentoista pankin, laitoksen ja viranomaisen arvioita tämän vuoden talouskasvusta ennen ja jälkeen sodan alkamisen.

Arviot ovat alentuneet noin 1–1,5 prosenttiyksiköllä sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Ennen hyökkäystä suurimmassa osassa ennusteista talouden arvioitiin kasvavan 2,7–3,0 prosenttia. Hyökkäyksen jälkeen pääosa arvioista on sijoittunut 1,5–2,0 prosentin välille.

Pienimmillään kasvuennustetta on alennettu 0,7 ja suurimmillaan 3,5 prosenttiyksikköä. Numerot eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia, sillä eri toimijat julkaisevat ennusteitaan erilaisilla aikatauluilla. Vanhimmat vertailussa käytetyt sotaa edeltävät kasvuennusteet on julkaistu lähes puoli vuotta ja uusimmat vain pari viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä.

Uutissuomalaisen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt talouskasvun arvioimisesta entistä vaikeampaa. Valtiovarainministeriön talousennusteita laativa finanssineuvos Jukka Railavo kertoo, että epävarmuutta lisää se, ettei sodan kestoa tiedetä.

– Tässä vaiheessa syntyy todennäköisesti ennustevirheitä, Railamo sanoo USU:lle.

Suomalaiset pitävät lottovoittoa todennäköisimpänä keinona vaurastua säästämisen ja sijoittamisen sijaan.
Suomi pärjää ilman itämarkkinoita, eikä riippuvuus ollut etu vaan hinta, huomauttaa Mika Aaltola.
Vuosikymmenien käteissäästöt hupenivat veroihin.
Mainos