USU: Pankin rahoja voidaan ohjata puolustukseen

Pankin hallitus käsittelee asian mahdollistavaa sääntömuutosta tiistaina 4. kesäkuuta.
Pohjoismaiden investointipankin rakennus Helsingissä. WIKIMEDIA COMMONS/Kaihsu Tai CC-BY-S.A 3.0
Pohjoismaiden investointipankin rakennus Helsingissä. WIKIMEDIA COMMONS/Kaihsu Tai CC-BY-S.A 3.0

Pohjoismaiden investointipankki (NIB) saattaa jatkossa tukea puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita, Uutissuomalainen kertoo.

Suunnanmuutos olisi merkittävä, sillä aiemmin NIB on tukenut paljolti tuottavuutta ja ympäristöä tukevia projekteja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

NIBin hallitus käsittelee asian mahdollistavaa sääntömuutosta tiistaina 4. kesäkuuta. Suomen jäsen hallituksessa on finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.

– Muutos on merkittävä, mutta pankki rahoittaa nykyisinkin infrahankkeita, joilla on merkitystä myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn on panostettu paljon. Nyt on selvitys käynnissä, mitä muutos voisi tarkoittaa, Morén kertoo USU:lle.

Sääntömuutoksesta päättää Pohjoismaiden investointipankin hallitus, mutta NIBin ylin päättävä elin on neuvosto. Se koostuu lähinnä Pohjoismaiden ja Baltian valtiovarainministereistä.

Ministerit näyttivät selvitykselle yksimielisesti vihreää valoa kokouksessaan maaliskuussa Tallinnassa. Suomea edusti valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Mainos - sisältö jatkuu alla

NIB tutkii paraikaa, kuinka sen säännöstöä voisi muuttaa niin, että turvallisuuteen ja puolustukseen tehtäviä investointeja olisi mahdollista tehdä. Edellisen kerran NIB poikkesi normaalista mandaatistaan koronapandemian aikana. Silloin Baltiaan kohdistettiin esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvää rahoitusta.

Pohjoismaiden investointipankki on kahdeksan jäsenmaan omistama rahoituslaitos. Kyseiset jäsenmaat ovat Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro.

Pankki rahoittaa yksityisiä ja julkisia investointihankkeita sekä jäsenmaissa että niiden ulkopuolella. Hankkeisiin ohjataan vuosittain 3,5–4,5 miljardia euroa.

Erityisesti kutistuvien maakuntien tilanne näkyy tilastoissa.
Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Mainos