Monen hyvinvointialuejohtajan mielestä lääkärinlausuntojen ja -todistusten määrää pitäisi karsia nykyisestä, käy ilmi Uutissuomalaisen kyselystä kaikille 21 hyvinvointialuejohtajalle.
Uutissuomalainen kysyi hyvinvointialuejohtajilta, mitä lakisääteisiä tehtäviä hyvinvointialueilta olisi mahdollista tai syytä karsia hoitajamitoituksen ja hoitotakuun lisäksi.
Lääkärintodistukset tai -lausunnot mainitsee vastauksessaan yhdeksän hyvinvointialuejohtajaa.
Vastausten mukaan todistusten ja lausuntojen antaminen vie paljon lääkärien työaikaa tilanteessa, jossa lääkäripula on jo muutenkin merkittävä julkisella sektorilla.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajan Sanna Svahnin mukaan potilaalle arvoa tuottamattomista lausuntokäytännöistä pitäisi luopua, koska lausuntojen laatimiseen ja arviointiin kuluu merkittävä määrä lääkärien työaikaa sekä palvelujärjestelmässä että esimerkiksi Kelassa.
Svahnin mukaan esimerkiksi lääkekorvauksen voisi useimmissa tilanteissa yksinkertaisella reseptimerkinnällä eikä niihin liittyviä lausuntoja tarvittaisi.
Lääkärintodistuksia vaaditaan Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan usein tarpeettomasti. Hänen mielestään julkisen terveydenhuollon pitäisi voida laskuttaa todelliset kustannukset täysimääräisesti työnantajalta, jos se vaatii lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antamaa todistusta muutaman päivän sairauslomasta.
Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen mielestä pitäisi arvioida muun muassa sitä, voisiko potilaskäyntitieto korvata erillisen, työlään lausunnon ja voisiko se olla jonkin muun ammattihenkilön kuin lääkärin tekemä.
Monen hyvinvointijohtajan mielestä myös rutiininomaisten terveystarkastusten, kuten kouluterveystarkastusten, lisäarvo ja vaikuttavuus olisi syytä arvioida uudelleen.
Osa hyvinvointialuejohtajista nostaa Uutissuomalaisen kyselyssä esiin uudistetun vammaispalvelulain ja koulupsykologien mitoitusvaatimukset. Hyvinvointialuejohtajien vastauksissa korostuu kaiken kaikkiaan toive sääntelyn vähentämisestä.
