Uutissuomalaisen selvityksen mukaan naisten osuus kunnan- ja kaupunginjohtajista on tällä hetkellä noin 33 prosenttia eli noin kolmannes.
Naisten osuus kuntajohtajista on 2000-luvulla kasvanut tasaisesti ja voimakkaasti. Kuntaliiton mukaan vuosituhannen vaihteessa naisia oli kuntajohtajista vain kahdeksan prosenttia.
Vuonna 2010 osuus oli noussut 16 prosenttiin ja vuonna 2020 jo 27 prosenttiin.
– Naisten osuuden kasvu jatkuu edelleen. Se ei tapahdu hirvittävän nopeasti, mutta aika varmasti kuitenkin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi USU:lle.
USU selvitti kuntapomojen sukupuolijakauman kuntien nettisivujen ja mediatietojen avulla. Selvitys tehtiin nyt neljännen kerran.
Selvityksen mukaan naiskuntajohtajien yhteismäärä on tällä hetkellä 103. Lukemaan on laskettu myös pormestarit, jotka ovat luottamushenkilöitä.
Samoin kuntajohtajiksi luettiin viransijaiset ja virkaa tekevät johtajat. Kuntia on yhteensä 309.
Kuntaa johtavien naisten määrän kasvu selittyy pitkälti laajemmalla muutoksella. Naisten eteneminen johtotehtäviin on yleisesti tavallisempaa kuin aiempina vuosikymmeninä.
Kuntakentällä asiaan vaikuttaa Pekola-Sjöblomin mukaan myös luottamushenkilöiden sukupuolijakauman muutos.
– Naisten osuus kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajistoissa on kasvanut, samoin valtuutetuista entistä suurempi osa on naisia. Tällä varmasti on yhteys naiskuntajohtajien osuuden kasvuun.