Hyvinvointialueita palkitaan ensi kertaa ensi vuoden alussa siitä, miten ne onnistuvat edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Uutissuomalaisen mukaan alueiden rahoitukseen on syntymässä miljoonien eurojen vuosittaisia eroja uuden kertoimen perusteella.
Hyvinvointialue saa ensi vuonna enemmän rahoitusta, jos sillä on esimerkiksi mahdollisimman vähän yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumia tai mahdollisimman vähän 18–24-vuotiaita NEET-nuoria eli nuoria, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai asevelvollisuutta suorittamassa.
Rahaa myös tulee, jos hyvinvointialue antaa alueensa 2-tyypin diabeetikoille elintapaneuvontaa tai huolehtii hyvin lasten tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotuksista.
Sen sijaan esimerkiksi toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25–64-vuotiaiden tai mielenterveyshäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien 18–34-vuotiaiden suuri määrä pienentää alueen saamaa rahoitusta.
Kehittämisneuvos Heli Hätönen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että kyseisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen eli hyte-kertoimen käyttöönoton syy on yksinkertainen.
– Se on kannustin hyvinvointialueille edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia, hän sanoo.
Hyte-kertoimen vaikutus hyvinvointialueen rahoitukseen on toistaiseksi vielä pieni eli vain noin 1,5 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Eniten hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat väestömäärä ja erilaiset tarvetekijät. Rahoitusmäärät tarkentuvat vielä syyskuussa, jolloin lopulliset laskelmat tulevat.
Hyvinvointialueiden välille on syntymässä hyte-kertoimen perusteella merkittäviä, useamman miljoonan euron vuotuisia eroja.
Esimerkiksi väestöltään lähes samankokoisten Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välinen rahoituksen ero on ensi vuonna noin 3,4 miljoonaa euroa Etelä-Savon hyväksi, sillä sen hyte-kerroin on maan toiseksi korkein. Korkein kerroin on Kainuussa.
Keski-Suomi on saamassa hyte-kertoimen perusteella 14,4 miljoonaa euroa, mutta hieman pienempi Pohjois-Savo yli kuusi miljoonaa euroa enemmän, sillä Pohjois-Savon hyte-kerroin on selvästi Keski-Suomea korkeampi.
Hätönen kertoo, että indikaattorit mittaavat myös muutosta. Suomessa on perinteisesti ollut suuria terveyseroja niin, että varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on sairastettu selvästi maan länsi- ja eteläosia enemmän. Kannustimien avulla pyritään myös tasaamaan näitä eroja.
– Esimerkiksi Kainuu on ollut sairastavuudessa synkkää aluetta, mutta siellä on tehty hyvää työtä. Samoin Etelä-Savossa on tehty pitkäjänteisesti työtä, että väestön hyvinvointia ja terveyttä on saatu edistettyä, Hätönen sanoo USU:lle.
Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä kertoo, että alueella on panostettu ennaltaehkäisyyn jo ennen hyte-kriteerin käyttöönottoa. Esimerkiksi lonkkamurtumien vähentämiseen on paneuduttu ja nuorten pahoinvointia ehkäisty tarmokkaasti.
– Uskomme ennaltaehkäisevän työn ja terveydenedistämisen voimaan paljon. Sillä on varmasti vaikutusta siihen, miksi meillä on lyhyimmät hoitojonot koko maassa.
Hyvinvointialue on myös ottamassa käyttöön uuden yksityisen palveluntarjoajan sairastumisriskejä tunnistavan teknologian.
Pohjanmaalla taas hyte-kerroin on kaikista hyvinvointialueista pienin.
Hyvinvointialueen vs. johtaja Heidi Kotanen kertoo, että tietoja ei ole kaikilta osin kirjattu, ja käytössä on ollut monta eri potilastietojärjestelmää, mikä on haastanut tietojen yhdenmukaista tilastointia.
– Tilanne on parantunut huomattavasti vuoden 2025 aikana. Olemme organisoineet hyte-työtä uudella tavalla. Tämä näkyy myös parannuksena hyte-kertoimessa, hän sanoo.
Keski-Suomen hyte-kerroin on maan keskiarvon alapuolella. Hyvinvointialue toteaa, että sillä haasteet kohdistuvat erityisesti kouluterveydenhuollon terveystarkastuksiin sekä alkoholinkäytön mini-interventioihin eli lyhytneuvontoihin.
– Selvitämme parhaillaan, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoissa tuloksemme on heikko, sillä oman raportointimme mukaan esimerkiksi kouluterveydenhuollon tarkastukset ovat meillä toteutuneet varsin kattavasti, tietojohtaja Simo Reipas totea.
