Yli puolet suomalaisista joko aikaistaisi tai pitäisi kiinni ilmastotavoitteesta, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Asia selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan saman verran kuin niitä sidotaan ilmakehästä hiilinieluihin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ollut asiasta erimielinen, mutta se hyväksyi energia- ja ilmastostrategian ja tavoiteaikataulun joulukuun alussa. Tavoitevuosi 2035 sisältyy ilmastolakiin.
Noin joka kymmenes (9 prosenttia) aikaistaisi ilmastotavoitetta, ja vähän alle puolet (46 prosenttia) pitäisi nykyisestä aikataulusta kiinni. Joka kolmas (33 prosenttia) myöhentäisi tavoitetta, ja noin joka kahdeksas (12 prosenttia) ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä kertoo, että tulos on hyvin samanlainen kuin ilmasto- ja energiastrategian taustakyselyssä keväällä.
– Siihen nähden, kuinka paljon keskustelua ovat käyneet ne tahot, jotka haluavat heikentää tavoitetta, tulos on tavoitteen kannalta aika myönteinen. Ihmiset ymmärtävät, että tavoitteen kirittämä vihreä siirtymä tarjoaa myös taloudellisia mahdollisuuksia, Seppälä toteaa USU:lle.
Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 1.–10. joulukuuta. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Naiset haluavat miehiä enemmän pitää nykyisestä ilmastotavoitteesta kiinni. Naisista vain joka viides myöhentäisi tavoitetta. Miehistä yhtä moni (45 prosenttia) myöhentäisi tavoitetta kuin pitäisi sen vähintään nykyisellään. Ikäryhmittäin eniten valmiutta pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteesta on nuorimmissa ikäryhmissä.
Ero konservatiivisten ja liberaalien välillä on suuri. Perussuomalaisten kannattajista tavoitetta kiristäisi nolla sekä kokoomuksen ja keskustan kannattajista molemmista kaksi prosenttia. Sen sijaan vasemmistoliiton kannattajista ilmastotavoitetta aikaistaisi jopa kolmasosa.
