Vaikka kotitaloudet ovat edelleen varovaisia, usko talouden tulevaan kasvuun on vahvistunut: tuoreen Säästämisbarometrin mukaan 19 prosenttia suomalaisista uskoo Suomen talouden kasvavan lähivuosina, kun vuosi sitten tähän uskoi vain 9 prosenttia.
Suomen talous jatkaa kasvuaan lähivuosina viennin, investointien ja vähitellen vahvistuvan yksityisen kulutuksen tukemana.
Säästöpankkiryhmä ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2026 ja 1,8 prosenttia vuonna 2027. Kasvuennuste on aiempaa ennustetta matalampi, mutta taustalla eivät ole heikentyneet näkymät. Sen sijaan Tilastokeskus on tarkistanut alkuvuoden kasvulukuja alaspäin, mikä on alentanut vuoden kokonaistasoa.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan Suomen talouden peruskuva on edelleen myönteinen.
– Suomen talous on tänä vuonna ollut kasvussa, ja odotamme myönteisen kehityksen jatkuvan myös ensi vuonna. Kasvu ei enää nojaa vain yksittäisiin tekijöihin, vaan sitä nähdään viennissä, investoinneissa ja vähitellen myös kotitalouksien kulutuksessa. Talouden elpyminen on nyt aiempaa laaja-alaisempaa, Mikkonen sanoo.
Vaikka palkansaajien ostovoima on kasvanut usean vuoden ajan, näkyy epävarmuus edelleen kuluttajien käyttäytymisessä. Lisätuloja on käytetty pitkälti säästämiseen, ja suurempia hankintoja harkitaan edelleen tarkasti.
Kuluttajien luottamus on kuitenkin kohentunut kesän aikana ja lähestyy pitkän aikavälin keskiarvoa. Myös työttömyydessä on viime kuukausina nähty helpottumisen merkkejä.
– Kotitalouksien taloudellinen tilanne on monella tavalla parempi kuin muutama vuosi sitten. Ostovoima on vahvistunut, säästöjä on kertynyt ja inflaatio on rauhoittunut huipputasoiltaan, vaikka siinä onkin viime kuukausina nähty jälleen nousua Lähi-idän tilanteen vuoksi. Silti epävarmuus työllisyydestä ja korkojen kehityksestä pitää kuluttajat edelleen varovaisina, Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Säästöpankkiryhmän tuoreen Säästämisbarometrin mukaan luottamus talouden tulevaisuuteen on kuitenkin vahvistunut. Jo 19 prosenttia suomalaisista uskoo Suomen nauttivan taloudellisesta kasvusta lähivuosina, kun vuotta aiemmin osuus oli vain 9 prosenttia.
Luottamuksen vahvistuminen näkyy kaikissa väestöryhmissä, mutta erot taustatekijöiden välillä ovat edelleen suuria. Usko Suomen talouskasvuun on vahvinta yrittäjien, miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa.
Erityisen selvä ero näkyy tulotasossa: pienituloisilla usko talouskasvuun on kasvanut vuodessa vain 2 prosenttiyksikköä ollen 8 prosenttia, kun taas suurituloisilla nousu on ollut 18 prosenttiyksikköä, ja jopa 29 prosenttia uskoo kasvuun.
– Talouden mittarit näyttävät varovaista elpymistä, ja myös kansalaisten odotuksissa näkyy ensimmäisiä valonpilkahduksia. Luottamus vahvistuu kuitenkin hitaasti, eikä talouden piristyminen vielä näy täysimääräisesti ihmisten kokemuksissa, Mikkonen toteaa.
Viime kuukausina julkisuuteen nousseet suuret investointihankkeet, erityisesti datakeskuksiin liittyvät suunnitelmat, voivat toteutuessaan vahvistaa Suomen talouskasvua merkittävästi.
Rakentamisvaiheessa vaikutukset näkyvät etenkin työllisyydessä ja alueellisessa elinvoimassa, mutta pidemmän aikavälin hyödyt riippuvat siitä, syntyykö investointien ympärille uutta liiketoimintaa. Myös puolustusteollisuuden kasvava kysyntä tukee Suomen taloutta silloin, kun tuotanto ja palvelut syntyvät kotimaassa.
– Suomeen kohdistuvat suuret investointisuunnitelmat ovat erittäin tervetulleita. Toki lakia on noudatettava ja ympäristökysymykset huomioitava asianmukaisesti. Talouden kannalta kaikkein arvokkainta olisi, että niiden ympärille syntyisi myös uutta osaamista, korkean jalostusarvon liiketoimintaa ja kokonaisia yritysekosysteemejä. Silloin hyödyt vahvistaisivat kasvua vuosiksi eteenpäin, Mikkonen arvioi.