Yhdysvaltojen näyttävä Venezuela-operaatio 3. tammikuuta ei merkinnyt vain Nicolás Maduron diktatuurin loppua, vaan myös uutta kolausta Venäjän poliittiselle arvovallalle, kokenut amerikkalaisdiplomaatti, suurlähettiläs John Herbst kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan. Samaan johtopäätökseen on päädytty myös muun muassa tässä brittiläisen Chatham House -ajatushautomon analyysissa.
Kyseessä oli Herbstin mukaan jo toinen kerta Trumpin meneillään olevan presidenttikauden aikana, jolloin Yhdysvallat osoitti voivansa iskeä Vladimir Putinin ulkomaisia liittolaisia vastaan ilman konkreettisia vastatoimia Venäjän taholta.
– Kun Yhdysvallat toteutti viime kesäkuussa massiivisen iskun Iranin ydinohjelmaa vastaan, Putin ei voinut tarjota juuri minkäänlaista merkityksellistä tukea [Teheranille]. Venäjän presidentti joutui tyytymään pelkkään uhitteluun, aivan kuten nytkin, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasian tutkimusohjelmaa nykyisin luotsaava Herbst toteaa.
Kun Yhdysvaltojen painostus Venezuelaa kohtaan alkoi syksyllä kasvaa, Maduron kerrotaan kirjoittaneen Putinille ja anelleen drooneja, ohjuksia ja tutkia. Sellaisia Venäjä ei hänelle kuitenkaan toimittanut.
USA:n joukkojen iskettyä Venezuelaan ja vangittua Maduron Kreml ilmaisi ”vahvan solidaarisuutensa” Maduron hallinnolle ja vaati julkisesti diktaattorin välitöntä vapauttamista. Vastatoimet jäivät siis tälläkin kertaa pelkän retoriikan tasolle.
– Venäjän kykyjen rajallisuus selittää suurelta osin tämän vaisun reaktion. Vaikka Venäjä on ydinasevalta, sen tavanomaisten asevoimien kyky projisoida voimaa on rajoitettu, ja kuten sen takkuava sota Ukrainaa vastaan on osoittanut, sen joukoilla on selviä heikkouksia myös kotimaansa läheisyydessä, suurlähettiläänä Kiovassa 2003–2006 palvellut Herbst sanoo.
– Venäjän presidentillä ei yksinkertaisesti enää ole resursseja uusiin ulkomaisiin seikkailuihin, mistä jotkut venäläiset Telegram-sotabloggaajatkin ovat huomauttaneet. Tämä oli selvää jo ennen Trumpin toista kautta Moskovan joutuessa vuoden 2024 lopulla seuraamaan, kuinka sen puoli vuosisataa kestänyt liittolaissuhde Syyrian hallinnon kanssa romahti islamistikapinallisten otettua vallan, Herbst toteaa.
Vaikka Putin välttäisi tekemästä mitään, mikä provosoisi Trumpia, Yhdysvaltojen Venezuela-operaatio on hänen mukaansa silti omiaan heikentämään Venäjää ja sen sotatoimia Ukrainassa.
– Putinin vaikeuksiin ajautunut talous nojaa öljyn ja kaasun myynnistä saataviin tuloihin, jotka ovat jo paineessa Ukrainan Yhdysvaltojen myötävaikutuksella toteuttamien drooni- ja ohjusiskujen takia, Herbst huomauttaa.
Trump on sanonut aikovansa palauttaa tiukkojen pakotteiden alaisena edelleen olevan Venezuelan öljyn takaisin markkinoille. Tämä auttaisi häntä saavuttamaan tavoitteensa laskea öljyn hintaa paitsi amerikkalaisille kuluttajille, myös maailmanlaajuisesti.
– Se on jälleen uusi isku Venäjän taloudelle, Herbst toteaa.
