USA:n ex-lähettiläs: Rauha on nyt kauempana kuin ennen huippukokousviikkoa

Entinen Ukraina-lähettiläs Kurt Volker sanoo, että Yhdysvaltain neuvottelijat ovat nielleet Kremlin näkemyksen.
Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat myöhään torstaina Volodymyr Zelenskyin Dublinissa.
Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat myöhään torstaina Volodymyr Zelenskyin Dublinissa. AFP / LEHTIKUVA / PAUL FAITH
Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat myöhään torstaina Volodymyr Zelenskyin Dublinissa.
Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat myöhään torstaina Volodymyr Zelenskyin Dublinissa. AFP / LEHTIKUVA / PAUL FAITH

Yhdysvaltain neuvottelija Steve Witkoff on puhunut edistysaskelista Venäjän presidentti Vladimir Putinin eilisen tapaamisen jälkeen. Yhdysvaltain entinen Ukrainan-erityislähettiläs Kurt Volker ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa presidentti Donald Trumpin lähettiläät ovat omaksuneet Venäjän näkemyksen.

Ukrainan sodan neuvotteluissa on takana intensiivinen viikko. Moskovan ja Kiovan edustajat keskustelivat Abu Dhabissa Yhdysvaltain välityksellä ensimmäistä kertaa suoraan yli kahdeksaan kuukauteen.

Torstaina Putin otti Moskovassa vastaan Witkoffin ja Jared Kushnerin. Witkoff kommentoi tämän jälkeen CNN:llä edistysaskelista ja ilmoitti uudesta tapaamisesta. Putin sen sijaan toisti aluevaatimuksensa.

Volker, joka toimi vuosina 2017–2019 Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvaltain Ukraina-erityislähettiläänä, ei yhdy Witkoffin arvioon.

– Suurin ongelma on se, ettei kukaan painosta Putinia riittävästi saadakseen hänet taipumaan. Yhdysvaltain hallinto jopa harkitsee joidenkin pakotteiden poistamista, Volker sanoo Die Welt -lehdelle.

Eivätkö asiat ole nyt liikkeessä?

– Eivät. Olemme kauempana rauhasta kuin ennen tätä huippukokousviikkoa, Volker vastaa toimittajalle.

Vladimir Putiniin kohdistuva paine vähenee

Hänen mukaansa Trump, Witkoff ja Kushner ovat nyt omaksuneet Venäjän näkemyksen siitä, että Euroopan turvallisuusjärjestys uhkaa Venäjää.

– Tässä turvallisuusjärjestyksessä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa. Se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, jotka myös Neuvostoliitto ja myöhemmin Putin itse ovat hyväksyneet. Venäjään ei kohdistu mitään uhkaa.

– Jos Yhdysvallat nyt avaa perustavanlaatuisen keskustelun Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuudesta, se vähentää Putiniin kohdistuvaa painetta keskittyä sodan lopettamiseen, Volker jatkaa.

Hänen mukaansa amerikkalaisten toimintaa ei kannata olettaa pahantahtoiseksi, sillä osaamattomuus saattaa riittää selitykseksi.

– Siellä toimii ihmisiä, joilla on vähän kokemusta eikä syvällistä ymmärrystä Euroopan turvallisuuskysymyksistä.

Video

Volker jatkaa, että tämän takia venäläiset pystyvät esittämään vaatimuksensa järkevinä. He puhuvat avoimuuden lisäämisestä, varhaisvaroitusjärjestelmistä ja paremmasta viestinnästä.

– Se kuulostaa uskottavalta. Mutta nämä mekanismit ovat olleet olemassa jo pitkään. Venäjä on se osapuoli, joka on rikkonut sopimuksia.

Volkerin mukaan Witkoffin ja Kushnerin eduksi voi lukea sen, että he välittävät tarkasti Donald Trumpin kannat. Ongelmana on vain se, ettei Trumpin kanta perustu strategiaan vaan hän improvisoi.

Kuka edustaisi Eurooppaa?

Euroopan on nyt luvattu pääsevän osaksi Ukraina-neuvotteluita. Erimielisyyttä on siitä, pystyykö se toimimaan yhdellä äänellä. Onko Eurooppa liian monimutkainen toimimaan maailmanpolitiikassa?

– Eurooppa on otettava vakavasti, vaikka se puhuisi useammalla äänellä. Saksalla on yksinkertaisesti erilaiset intressit kuin Britannialla, Ranskalla, Ruotsilla tai Italialla. Tästä huolimatta mailla on yhteisiä perustavanlaatuisia tavoitteita ja arvoja. Siksi ei lähtökohtaisesti ole mitään estettä sille, että yksi henkilö edustaisi Eurooppaa neuvottelupöydässä, Volker näkee.

Hänen mukaansa Saksan liittokansleri Friedrich Merz voisi sopia tehtävään esimerkiksi koska Saksa kantaa EU:n suurimpana taloutena huomattavan osan sotilaallisesta vastuusta. Toisaalta Baltian maissa ja Puolassa epäillään, suhtautuuko Merz riittävän päättäväisesti Venäjään.

Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte voisi myös tulla kyseeseen tai joku entinen hallitusjohtaja, jolla ei enää ole poliittista virkaa.

Eurooppa voisi Volkerin mukaan tehdä paljon enemmän sodan lopettamiseksi.

– EU antaa itselleen aikaa vuoteen 2027 asti irtautua venäläisestä öljystä ja kaasusta. Samaan aikaan sota on jatkunut pian viisi vuotta. EU voisi lisäksi tehdä huomattavasti enemmän vaikeuttaakseen Venäjän rahaliikennettä. Yhdysvallat ja Eurooppa eivät tee sitä, mitä pitäisi tehdä. Juuri siksi sota jatkuu.

LUE MYÖS:
USA pyytää Venäjää ehdottamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä – EU-johdosta tyrmäys

Venäläisiltä röyhkeä väite Abu Dhabissa – “Vladimir Putin elää eri todellisuudessa”

Vladimir Putinin suunnitelma Ukrainan kukistamiseksi on vaikeuksissa.
Varaulkoministerin mukaan eurooppalaiset eivät hyväksy Venäjän näkemyksiä.
Maan öljyteollisuus on kovan paineen alla.
Mainos