Itärajan tapahtumissa on kyse Venäjän hybridihyökkäyksestä, joka täyttää sotilasoperaation määritelmän, toteaa perussuomalaisten upseeritaustainen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Tomi Immonen.
– Minä en nimeäisi Venäjän toimintaa välineellistetyksi maahan pyrkimiseksi. Se on käsitteenä epäselvä ja vähättelee ongelmaa. Minusta kyseessä on hybridioperaatio, jonka Venäjän valtio on suunnitellut. Tätä voidaan kutsua hybridihyökkäykseksi, koska siinä on tietty aktiivinen tavoite ja on otettu aloite toiminnassa, Immonen sanoo Verkkouutisille.
– Se täyttää sotilasoperaation määritelmän. Se on suunniteltua, siihen on varattu valtiolliset resurssit, sillä on tavoite ja se on myös valtion johtamaa. Jos venäläiset löytävät Suomen rajalla ikään kuin pehmeän paikan, jonka kautta maahan voidaan työntää ihmisiä, niin se on se keihäänkärki ja sen jälkeen tulee lisää.
Hallitus on sulkenut itärajan 14. tammikuuta saakka. Venäjän viranomaiset ovat marraskuusta alkaen työntäneet turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti viikonloppuna Venäjän toimia ”hybridihyökkäykseksi”.
Tomi Immosen mielestä rajavartijoiden pitää pysäyttää ja käännyttää tulijat takaisin, jos Venäjä alkaa ohjata ihmisiä Suomen maastorajalle.
Yhtenä uhkakuvana on se, että turvapaikanhakijat pyrkivät seuraavaksi Suomeen maastorajan yli. Julkisuudessa on viime aikoina herännyt keskustelua niin kutsutusta push-back-linjasta.
Latvia, Liettua ja Puola ovat olleet jo pitkään samanlaisen välineellistetyn maahan pyrkimisen kohteena kuin Suomi nyt. Valko-Venäjältä on tuotu maiden rajoille valtavat määrät turvapaikanhakijoita. Maissa on noudatettu niin sanottua push-back-linjaa. Turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan vaan tulijat työnnetään rajalta takaisin.
Vaikka kyse on monien arvioiden mukaan kansainvälisten sopimusten vastaisesta toiminnasta, käytännössä push-back-linja on EU:ssa hiljaisesti hyväksytty. Menetelmä ei ole tällä hetkellä Suomessa käytössä, vaan kaikki Suomen puolella tavatut henkilöt otetaan viranomaisten haltuun.
– Push-back-toiminnalla suojattaisiin kansallista turvallisuutta. Nyt kyseessä ei ole tavallinen turvapaikanhaku, vaan Venäjä kohdistaa Suomeen välineellistettyä maahantuloa, Immonen sanoo.
– Kyse ei ole hädänalaisten ihmisten aidosta, omaehtoisesta liikkumisesta, vaan Venäjän viranomaisten toimista. Minun mielestäni Suomen pitää olla valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja kansallisen turvallisuuden perusteella ja valmistautua myös push-back-toimiin.
Uskottava rajaturvallisuus
Tomi Immonen korostaa Suomen olevan EU- ja Nato-maa, joten Suomen rajat ovat myös EU:n ja Naton ulkorajoja.
– Meidän oma rajaturvallisuutemme on oltava uskottavalla tasolla. Siksi meillä pitää olla työkalupakissa push-back-toimet.
Hänen mielestään Suomessa pitäisi käynnistää poliittinen keskustelu siitä, millaisten keinojen käyttöön on valmiutta, jotta myös lainsäädäntö ehditään valmistella ajoissa ennen ei-toivottuja rajatapahtumia.
– Suomeen tulevien ihmisten profiili on muuttunut paljon. Julkisuudessa viitataan monesti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin vuodelta 1951 (Geneven pakolaissopimus). Ne on solmittu kymmeniä vuosia sitten. Näissä sopimuksissa tarkoitetut ihmiset eivät ole niitä henkilöitä, jotka nyt pyrkivät Venäjältä Suomeen. Eikä aikanaan ole tarkoitettu sitä, että välineellistetyn maahantulon myötä operaation osana olevat ihmiset olisivat hädänalaisia pakolaisia.
– On myös syytä muistaa push-back-toimista puhuttaessa, että Venäjä on rikkonut joka ikistä kansainvälistä sopimusta. Jos Venäjä ei noudata sopimuksia, niin miksi Suomen tai muiden länsimaiden pitäisi niitä noudattaa Venäjän kanssa toimiessaan.
Immonen muistuttaa, että Venäjä on tällä hetkellä rauhallinen yhteiskunta.
– Sieltä tulee Suomen rajalle nuoria, työkykyisiä, terveitä miehiä, jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa. Miten tämä istuu vuonna 1951 solmittuun ihmisoikeussopimukseen? Minun mielestäni nyt ei puhuta ollenkaan samasta asiasta.
– Siksi pidän tätä push-back-toimintaa vaihtoehtona, jota pitäisi harkita.
Hallituksen luotava kanta push-backista
Tomi Immosen mielestä hallituksen pitäisi luoda etukäteen kanta push-back-linjasta.
– Tällainen kanta pitäisi ehdottomasti olla. Me emme voi olla käyttämättä kaikkia keinoja Venäjän hybridioperaatiota vastaan. Kaikki keinot on otettava käyttöön.
Hän tähdentää, että Venäjä ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja. Siksi Suomen tulee olla valmis arvaamattomaan peliin, jossa Moskova muuttaa koko ajan pelisääntöjä.
– Suomessa pitää ehdottomasti käynnistää keskustelu turvallisuuspolitiikan näkökulmasta varsinkin tämän push-back-toiminnan osalta.
– Tämä on tärkeää, koska sen poliittisen keskustelun pohjalta poliitikot tekevät päätöksen sen suhteen, mikä on hyväksyttävää, jotta rajaviranomaisilla on laillinen selkänoja. Poliitikkojen pitää tehdä ratkaisu etukäteen, jotta rajavartijoiden oikeusturvasta huolehditaan.
Immosen mukaan rajavartijat tarvitsevat selkeän säädöspohjan, jonka perusteella he toimivat. Hallituksen pitää varmistaa, että rajavartijoilla on riittävät valtuudet ja valmistelu pitää tehdä virkatyönä.
– Jos Suomeen yritetään tulla laittomasti, niin silloin keinovalikoimassa pitää olla myös push-back-toimet.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä kysyttiin kolmisen viikkoa sitten Ylen A-studiossa, miten toimitaan, jos maastorajalle saapuu ihmisiä.
– Se, miten toimitaan eri tilanteissa, tässä on olemassa lakiin perustuvat Rajavartiolaitoksen operatiiviset ohjeet, ja niitä Rajavartiolaitos soveltaa. Erilaisiin tilanteisiin on varauduttu, ja niissä on pyritty ottamaan huomioon erilaiset kansainväliset velvoitteet, Pöysti sanoi.
– Sen voin todeta, että jos tulee väkivaltainen ryntäys, niin siitä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jota ei saa liian laajasti yleistää, mutta silloin voidaan myös työntää se (ryntäys) takaisin. Muita tilanteita varten on olemassa ohjeistus.