Kilpailijat hyötyvät matkailusta Suomea enemmän

Matkailu vastaa noin 14 prosenttia Suomen palveluviennistä.
Turisteja Senaatintorilla kesällä 2025. Suomi voisi hyödyntää matkailun potentiaalia enemmän, arvioivat alan toimijat. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN
Turisteja Senaatintorilla kesällä 2025. Suomi voisi hyödyntää matkailun potentiaalia enemmän, arvioivat alan toimijat. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN

Suomen tulisi panostaa matkailuun ja sen markkinointiin nykyistä enemmän, sanovat suomalaiset matkailu- ja ravintola-alan johtajat.

Suomi hyödyntää matkailun potentiaalia vielä hyvin varovasti verrattuna kilpailijamaihinsa, arvioivat SOK-yhtymän pääjohtaja Hannu Krook, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Ala yhdistää viennin, työllisyyden ja alustatalouden tavalla, johon harva muu toimiala kykenee, he huomauttavat.

Suomen talouskasvu syntyy yhä enemmän palveluista. Matkailussa on alan johtajien mielestä kyse ennen kaikkea viennistä.

– Kyse ei ole kotimarkkinapalvelusta vaan viennistä Suomeen. Ulkomainen matkailija tuo rahansa suomalaisiin yrityksiin, työpaikkoihin ja verotuloihin, kirjoittavat Lappi, Hietasaari ja Krook Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Kirjoittajat muistuttavat, että matkustusviennin arvo on Suomessa noin 14 prosenttia palveluviennistä.

Matkailun potentiaali perustuu siihen, että palveluita voi myydä lähes rajattomasti. Sen vaikutukset näkyvät etenkin alueilla, joissa muita kasvutuloja on vähän.

Poimintoja videosisällöistämme

– Onnistunut matkailukokemus synnyttää uusia vierailuja, suositteluja ja pitkäaikaista kysyntää. Sama matkailija voi palata Suomeen useita kertoja: eri vuodenaikoina, eri alueille ja erilaisiin elämyksiin, Lappi, Krook ja Hietasaari muistuttavat.

Matkailuala työllistää tällä hetkellä liki 150 000 suomalaisista. Palvelualoille syntyykin merkittävä osa uusista suomalaisista työpaikoista.

Matkailuala eroaa muista palveluviennin aloista siten, että kulutus tapahtuu Suomessa.

– Siksi matkailutulo jää kotimaahan kiertämään majoitukseen, ravintoloihin, liikenteeseen, kulttuuriin, ohjelmapalveluihin ja vähittäiskauppaan. Samalla myös arvonlisäverot ja muut verotulot jäävät Suomeen.

– Luontoa, puhdasta ilmaa, saunakulttuuria tai arktisia elämyksiä ei voi siirtää pois Suomesta. Jokainen Suomeen saapuva matkailueuro on vientituloa, joka syntyy täällä ja jää tänne, Lappi, Krook ja Hietasaari kirjoittavat.

Juttua muokattu 18.5. klo 8.44.: oikaistu termi kokonaisvienti, kyse on palveluviennistä.

Suojaamattomiin julkisiin verkkoihin ei kannata asiantuntijan mukaan luottaa.
Harmittomalta tuntuva tapa voi johtaa tuntuviin sakkoihin.
Mainos