Suomen syystalvesta on tullut aiempaa harmaampi, ilmenee sääpalvelu Forecan selvityksestä. Muutos näkyy erityisesti auringonpaisteen vähenemisenä marraskuun ja helmikuun välisenä aikana.
Selvityksessä verrattiin säätilastoja kahdelta 30 vuoden vertailukaudelta, vuosilta 1981–2010 ja 1991–2020. Auringonpaistetta kertyy jälkimmäisellä jaksolla vähemmän kaikilla selvityksessä tarkastelluilla havaintoasemilla.
Forecan meteorologi Markus Mäntykannas arvioi Suomen kuuluvan marraskuussa maailman harmaimpiin maihin. Uudet luvut viittaavat hänen mukaansa siihen, että pimeän vuodenajan harmaus on vielä voimistunut.
– Esimerkiksi auringonpaiste on vähentynyt paikoitellen dramaattisesti, mikä lisää koettua harmautta, Mäntykannas sanoo tiedotteessa.
Suurimmat muutokset auringonpaisteen määrässä havaittiin Jyväskylässä ja Kouvolassa. Jyväskylässä aurinko paistaa marraskuun ja helmikuun välisenä aikana nykyisin 23 tuntia eli 16 prosenttia vähemmän kuin aiemmalla vertailukaudella.
Mäntykannaksen mukaan kyse on jo merkittävästä muutoksesta.
Harmaus ei tarkoita vain auringon puutetta
Erot paikkakuntien välillä syntyvät useasta säätekijästä. Forecan vertailussa harmauden lisääntyminen oli kokonaisuutena voimakkainta Jokioisissa Kanta-Hämeessä. Myös Seinäjoki ja Sodankylä sijoittuivat vertailussa korkealle.
Auringonpaisteen vähenemisen lisäksi harmaampaan vaikutelmaan vaikuttaa ilmankosteuden kasvu.
– Korkea ilmankosteus talvisin on kytköksissä pilviseen ja sumuiseenkin säähän, Mäntykannas kertoo.
Harmaus ei siten merkitse pelkästään lyhyitä päiviä. Pilvisyys vähentää päivänvaloa entisestään aikana, jolloin aurinko on muutenkin matalalla ja valoisaa aikaa on vähän.
Harmautta lisää myös rakennettu ympäristö
Forecan selvitys tarkastelee sääolojen harmautta, mutta harmauden kokemukseen vaikuttaa myös rakennettu ympäristö. Monien suomalaisten kaupunkien ilmeeseen ovat jättäneet jälkensä 1960- ja 1970-lukujen betonirakentaminen ja niukka värimaailma.
Ympäristöpsykologisessa tutkimuksessa rakennusten värityksellä on havaittu olevan yhteys siihen, kuinka miellyttäväksi kaupunkiympäristö koetaan. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tavalliset kaupunkilaiset pitivät pastellivärisiä kerrostalojulkisivuja harmaita julkisivuja miellyttävämpinä.
Harmauden vaikutelma voi korostua Suomessa etenkin lumettomaan aikaan, jolloin betonipainotteinen rakennuskanta sulautuu pilviseen maisemaan. Etenkin Kouvolaa ja Poria arvostellaan toistuvasti betonipainotteisesta ja ankeaksi koetusta kaupunkikuvasta. Ankeuden vaikutelma voi korostua entisestään, jos rakennusten kunnossapidosta tingitään.
Lumeton syksy venyy
Toinen harmaata kautta pidentävä muutos liittyy lumeen. Forecan mukaan pysyvän lumipeitteen kausi on lyhentynyt erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, ja ensilumi saapuu monin paikoin aiempaa myöhemmin.
Kun maa pysyy loppusyksystä pidempään lumettomana, lumi ei pääse lisäämään ympäristön valoisuutta vuoden pimeimpään aikaan. Käytännössä syksylle tyypillinen tumma ja vähävaloinen maisema voi jatkua aiempaa pidemmälle talveen.
Selvitys on tehty Forecan ja Hartwall Original Long Drinkin yhteistyönä. Hartwall on käyttänyt vuodesta 2018 lähtien marraskuista ”Vuoden harmainta päivää” markkinoinnissaan. Tänä vuonna kampanja on laajennettu yhden päivän sijasta koko syksyn mittaiseksi.
Puhe vuoden harmaimmasta päivästä voikin olla harhaanjohtavaa, sillä Suomessa harmaa kausi kestää säätilastojen perusteella monta kuukautta.
Forecan säätilastojen perusteella ajatus pidemmästä harmaasta kaudesta ei kuitenkaan jää vain markkinointiin: auringonpaisteen väheneminen ja lumikauden lyheneminen ovat muuttaneet syystalven olosuhteita eri puolilla Suomea.