Thermacell-hyttyskarkotin on herättänyt paljon keskustelua vaikutuksistaan luonnolle ja erityisesti pölyttäjähyönteisille viime kesänä. Laitteet karkottavat hyönteisiä höyrystämällä pralletriini-hermomyrkkyä. Tukes on sallinut tällaisten laitteiden käytön esimerkiksi terasseilla ja omassa pihapiirissä. Pralletriinin vaikutuksia ympäristöön ei ole kuitenkaan tutkittu riittävästi eikä ole täyttä varmuutta siitä, millä kaikilla tavoin aine vaikuttaa luontoon. Emme tiedä, mitä hyönteisille tapahtuu sen jälkeen, kun ne siirtyvät pois laitteen läheisyydestä. Aineen arviointi on yhä kesken EU-tasolla.
Julkinen keskustelu hermomyrkyn vaikutuksista luonnolle tuntuu viime aikoina hiljenneen. Thermacellia mainostetaan normaaliin tapaan ja sen suosio on jopa kasvanut. Moni ei ehkä hahmota, että laitteen käyttö esimerkiksi terassin tai puutarhan kukkivien kasvien lähellä on kielletty. Jos ainetta kertyy kukkaan, kukalle laskeutuva pölyttäjä saa siitä itseensä myrkkyannoksen. Aika harvalla on pihaa, jossa ei olisi yhtään kukkivaa kasvia. Myös metsäisellä tontilla kasvavat mustikat ja puolukat kukkivat ja kimalaiset pölytyävät niitä. Eli hyönteisten hermomyrkkyä ei saisi päästää ilmaan myöskään kuntan ympäröivällä mökillä.
Vaikka pralletriini-hermomyrkyllä pyrittäisiin karkottamaan hyttysiä, vaikuttaa se yhtä lailla muihinkin pölyttäjiin, kuten mehiläisiin tai vaikkapa perhosiin. Aine vaikuttaa niiden hermostoon ja saattaa esimerkiksi sekoittaa niiden suuntavaiston, jolloin niiden suorittama pölyttäminen muuttuu mahdottomaksi. Hyönteiset eivät muutenkaan tiedä, missä ihmisten tonttien rajat kulkevat. Ne vaeltavat alueelta toiselle ja hyttyskarkotin yhdellä tontilla voi vaikuttaa koko alueen pölyttäjien toimintaan.
On myös tärkeää muistaa, että laitteen käyttö on kiellettyä metsissä. Vaikutusta luontoon ei voi heti huomata ja on helppo uskotella itselleen, ettei omaan reppuun kiinnitetty laite aiheuta mitään haittaa. Vesistöihin joutuessaan pralletriini vahingoittaa muun muassa kaloja ja sammakoita.
Luontokato ja erityisesti pölyttäjien väheneminen on herättänyt globaalisti huolta. Hyönteiskato kiihtyy ja sukupuuttoon kuolevien hyönteislajien määrä kasvaa eri puolilla maailmaa. On vähän hassua, että samaan aikaan, kun olemme huolissamme hyönteisten laskevasta määrästä ja pyrimme suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, markkinoille tuodaan laitteita, jotka myrkyttävät pölyttäjiä.
Hyönteisten merkitys maailman ekosysteemeille on kiistaton. Emme todellakaan halua olla todistamassa, mitä ekosysteemeillemme käy ilman hyönteisiä. Hyönteisten määrän romahtaminen on todellinen, koko ihmiskuntaa uhkaava ongelma. Hyönteisten rooli pölyttäjinä ja ruokaturvan varmistajina on merkittävä, eikä kotipuutarhastakaan tule marjasatoa ja hedelmiä ilman pölyttäjiä.
Tänä kesänä kannattaisikin pystyttää mökkipihalle myrkkylaitteiden sijasta pikemminkin hyönteishotelleja ja houkutella paikalle kimalaisia ja perhosia. Niittykasveja voi kylvää pihalle, joutomaalle, tienpientareelle tai oikeastaan minne vain. Voikukkia tai apilaakaan ei kannata kitkeä pihan perukoilta pois kokonaan. Monet perhosille ja kimalaisille kelpaavat lajit ovat luonnonkasveja, eivätkä ne voi valitettavasti niin hyvin hyödyntää pitkälle jalostettuja, kerrottuja kukkia.
