Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa ovat maan tämänpäiväisten parlamenttivaalien ylivoimaisia ennakkosuosikkeja. Fideszin kannatus on mielipidemittauksissa liikkunut lähellä 50 prosenttia. Toiseksi suosituimman puolueen paikasta kisaavat keskusta-vasemmistolainen MSZP ja laitaoikeistolaiseksi kuvailtu Jobbik, joka on yrittänyt viime vuosina pehmentää julkikuvaansa ja liikkua kohti poliittista keskustaa.
Viimeisimmässä Publicus-tutkimuslaitoksen mielipidemittauksessa Jobbik saa 20 prosentin ja MSZP 19 prosentin kannatuksen. Aiemmissa mielipidemittauksissa ero on ollut hieman suurempi Jobbikin eduksi.
Unkarissa on käytössä vaalijärjestelmä, jossa maan parlamentin 199 jäsenestä 106 valitaan enemmistövaalitavan perusteella. Enemmistövaalitavassa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Loput 93 parlamentaarikkoa valitaan suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavasta vaalipiiristä. Lisäksi maassa on käytössä valtakunnallinen viiden prosentin äänikynnys, joka on vaaliliitoilla vieläkin korkeampi.
Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa vaalitapa suosi Fideszia, joka sai 44,87 prosentin kannatuksella 133 edustajapaikkaa, eli yli kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Samanlaisiin lukemiin voidaan päätyä myös tällä kertaa. Toisaalta Unkarin vaalitapa on myös altis yllätyksille. Jos äänestysprosentti nousee poikkeuksellisen korkeaksi ja oppositio voittaa tiukoissa vaalipiireissä, voi Fideszin enemmistö parlamentissa sulaa olemattomiin.
Oppositio hajanainen
Fideszin ja Orbánin tietä jatkokaudelle tasoittaa se, että Unkarin oppositio on aiempaa hajanaisempi. Viime vaaleissa maan vasemmistolaiset puolueet olivat vaaliliitossa, mutta tämän vuoden vaaleihin oppositiopuolueet eivät saaneet aikaiseksi yhteistä strategiaa. Vaaliliitot olisivat auttaneet oppositiota erityisesti enemmistövaalitavalla jaettavien paikkojen voittamisessa, mutta nyt valtaosa paikoista näyttää päätyvän Fideszille.
Yksittäisiä oppositiopuolueiden ehdokkaiden vetäytymisiä on kuitenkin nähty vaalipiireissä, joissa toisen oppositiopuolueen ehdokkaalla näyttäisi olevan mahdollisuuksia Fideszin voittamiseen. Jos oppositio haluaa kammeta Fideszin vallasta, tulisi sen kannattajien äänestää taktisesti, eli kohdistaa äänensä opposition suosituimmalle ehdokkaalle. Taktisen äänestämisen toteutuminen ainakaan laajamittaisesti näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
Konservatiivinen Fidesz ja sen johtaja Viktor Orbán ovat hallinneet Unkaria yhtäjaksoisesti vuodesta 2010. Orbán toimi pääministerinä myös 2000-luvun vaihteessa, joten vaalivoiton myötä edessä oleva pääministerikausi olisi hänelle jo neljäs. Välissä Orbán toimi Unkarin oppositiojohtajana.
Fidesz on nojannut vaalikampanjassaan samoihin teemoihin, joista se on saanut kritiikkiä eurooppalaisilta johtajilta: maanmuuttoon ja nationalismiin.
Orbán itse vannoi viimeisessä kampanjatilaisuudessa ennen vaaleja suojelevansa maata ulkomaisilta voimilta, joita hänen mukaansa löytyy oppositiopuolueiden taustalta.
– Tilanne on se, että he haluavat viedä mieltä maamme, Orbán sanoi Politicon mukaan.
– Olemme voittaneet useita taisteluita kuluneiden vuosien aikana.
Jobbik hamuaa kohti keskustaa
Unkarin laitaoikeistolainen Jobbik-puolue on todennäköisin ehdokas maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Viime vaaleissa puolue oli kolmanneksi suurin Fidesz sekä vasemmiston vaaliliiton jälkeen noin 20 prosentin ääniosuudella.
Vaalikampanjansa aikana Jobbik on Foregin Policyn mukaan hylännyt vanhan antisemitistisen retoriikkansa ja pyrkinyt profiloitumaan keskilinjan vaihtoehtona Orbanille ja Fideszille. Unkarin mediassa strategiasta on käytetty nimeä cukisagkampany eli söpöyskampanja.
Vastaavaan muuttokseen pois äärilaidan mielipiteistä ovat pyrkineet myös muut Euroopan laitaoikeistolaiset nationalistipuolueet, kuten Ranskan Kansallinen rintama ja Itävallan Vapauspuolue. Jobbikin halu kohti keskustaa on kuitenkin paljon näitä puolueita rajumpaa, sillä tavoitteena ei ole vain pyrkiminen pois äärilaidasta, vaan puolueen julkikuvan täydellinen muutos.
Jobbikin tie kohti keskustaa alkoi vuoden 2013 lopulla, kun puoluejohtaja Gabor Vona ilmoitti tavoitteestaan ammattimaistaa Jobbikin toimintaa ja karsia pois äärilaidan retoriikka. Ne, jotka eivät olleet samaa mieltä, saivat lähteä – joko itse tai pakotettuina.
Retoriikan lisäksi myös Jobbikin poliittiset linjat ovat muuttuneet. Puolue vastusti ennen Euroopan unionia, mutta sanoo nyt haluavansa pysyä osana sitä ja uudistaa Eurooppaa sisältäpäin. Puolue on muun muassa esittänyt maiden välisten palkkaerojen kaventamista Euroopan tason toimin. Yksi puolueen kärkiteemoista on myös korruptio, josta hallitsevaa Fidesz-puoluetta on syytetty.
-Viktor Orbáni ja Fidesz ovat muuttuneet puolueeksi, jollaiseksi me olisimme tulleet, jos emme olisi muuttaneet suuntaamme, Jobbikin parlamentaarikko Marton Gyongyosi sanoo Foreign Policylle.
Gyongyosi itse on hyvä esimerkki puolueen – tai ainakin sen julkikuvan – muutoksesta. Vielä vuonna 2012 Gyongyosi vaati Unkariin listaa maan juutalaisista ja erityisesti juutalaisista poliitikoista, koske he muodostivat hänen mukaansa riskin kansalliselle turvallisuudelle. Nyt Gyongyosi sanoo katuvansa lausuntoa.
Mahdollinen selitys Jobbikin rajulle muutokselle on myös se, että Fidesz vei siltä elintilan omaksumalla äärilaidan mielipiteitä omaan ohjelmaansa. Jo aiemmin historiansa aikana Fidesz on käytännössä nielaissut sisäänsä kaksi oikeistopuoluetta, kristillisdemokraatit ja kansalliskonservatiivisen MDF-puolueen. Kristillisdemokraatit on edelleen virallisesti Fideszin apupuolue hallituksessa, mutta käytännössä puolue on kadonnut kokonaan ja sulautunut osaksi Fidesziä.
– Jobbikin kannatus ei ole juuri muuttunut sen jälkeen, kun puolue muutti retoriikkaansa, Republikon-instituution tutkija Daniel Mikecz sanoo FP:lle.
– Uskon silti, että monet Jobbikin kannattajat ovat siirtyneet Fideszin taakse, koska he ovat radikaalimpia, ja monet Fidesziin pettyneet ovat vaihtaneet Jobbikin kannattajiksi.
