Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner toteaa Helsingin Sanomille, että venäläisille myönnettävien viisumien kysymyksessä ”selvitettävää asiaa on edelleen”. Tanner ei halua HS:n mukaan arvioida, milloin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta saadaan päätös asiassa.
Perjantaina valtioneuvoston ilmoitettiin antavan ”Venäjän kansalaisten maahantulon ja viisumien myöntämisen merkittävää rajoittamista koskevan periaatepäätöksen Suomen kansainvälisen aseman vakavan vahingoittumisen perusteella”.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi perjantaina, ettei Suomi halua olla kauttakulkumaa muiden Schengen maiden myöntämillä viisumeilla liikkuville venäläisille. Haavisto kertoi HS:lle, että tavoitteena on edelleen vähentää radikaalisti turistiliikennettä.
Hallituksen toimintaa on arvosteltu.
– Ei näytä hyvältä, miten Suomen EU-naapureista poikkeavaa viisumilinjaa perusteltiin oikeusvaltion puolustamisella ja hetken päästä tiukempi linja olikin mahdollinen, kun poliittinen tahtotila oli riittävä. Tällainen epäjohdonmukaisuus tarjoaa aseita oikeusvaltiota politisoiville, Helsingin yliopiston tutkijatohtori, politiikan asiantuntija Johanna Vuorelma totesi lauantaina.
Kokoomuksen kansanedustaja, lakimies Heikki Vestman ihmetteli hänkin tulkintojen elämistä.
– Hallitus toissa päivänä: Emme voi tehdä poliittista päätöstä venäläisturismin estämiseksi, koska Suomi on oikeusvaltio. Hallitus eilen: Teimme poliittisen päätöksen venäläisturismin estämiseksi. Lait eivät välissä muuttuneet vaan tulkinta. Onko Suomi yhä oikeusvaltio? On, Vestman arvioi Twitterissä.
Hänen mukaansa turistiviisumiasia on ”tyyppiesimerkki ylikireästä EU-oikeuden tulkintaperinteestä”.
– Schengen-rajasäännöissä ei nähty aluksi mitään liikkumavaraa – toisin kuin muissa EU:n ulkorajavaltioissa. Ministerit eivät halunneet tai osanneet kyseenalaistaa virkamiesten kireää tulkintaa, Vestman kirjoitti.
Hänen mukaansa vasta oppositiosta ja myös hallituksen sisältä keskustan riveistä tullut poliittinen paine pakotti ”hallituksen lukemaan paperit uudelleen ja omaksumaan uuden tulkinnan”.
Turistiviisumiasia on tyyppiesimerkki ylikireästä EU-oikeuden tulkintaperinteestä.
Schengen-rajasäännöissä ei nähty aluksi mitään liikkumavaraa – toisin kuin muissa EU:n ulkorajavaltioissa. Ministerit eivät halunneet tai osanneet kyseenalaistaa virkamiesten kireää tulkintaa. 2/
— Heikki Vestman (@HVestman) September 24, 2022
Esimerkkejä EU-oikeuden ylikireästä tulkinnasta, joka on Suomessa poikennut muiden EU-maiden tulkinnasta, on lukuisia: valkoposkihanhista aina valtion rajojen suojeluun.
Suomessa päästäisiin helpommalla, jos EU-oikeuden tulkintamahdollisuuksia uskallettaisiin käyttää. 4/4
— Heikki Vestman (@HVestman) September 24, 2022