Ukrainan Vivaldin toinen vuodenaika: rynnäköintiä kauko-ohjatuilla ajoneuvoilla

Jokainen hyökkäyksessä käytetty maa-ajoneuvo oli varustettu kahdella singolla ja räjähteellä.
Ukrainan tiedeakatemiaan Kiovassa osui Venäjän räjähdedrooni 28. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV
Ukrainan tiedeakatemiaan Kiovassa osui Venäjän räjähdedrooni 28. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV
Ukrainan tiedeakatemiaan Kiovassa osui Venäjän räjähdedrooni 28. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV
Ukrainan tiedeakatemiaan Kiovassa osui Venäjän räjähdedrooni 28. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV

Ukrainan joukot käyttivät kranaatinheittimillä varustettuja kauko-ohjattuja maataisteluajoneuvoja rynnäköidessään Venäjän asemiin ja suojapaikkoihin hyökkäysoperaation aikana, mikä mahdollisti rynnäkkötehtävän viennin päätökseen altistamatta jalkaväkeä suoraan vihollisen tulelle. Näin kertoo Ukrainan 3. Armeijakunta, jonka NC13-iskujoukko ryhmitti muokatut rynnäkkörobotit uuden taktisen mallin mukaisesti Vivaldi-operaatiossa.

Jokainen hyökkäyksessä käytetty miehittämätön tela-ajoneuvo oli varustettu kahdella Bullspike-singolla, joka on bulgarialaisvalmisteinen päivitetty versio RPG-22-kertasingosta. Siinä käytetään PG-22-ontelopanosta.

Robotit lähestyivät Venäjän asemia, tulittivat niitä ja jatkoivat matkaa sotilaiden suojapaikkoihin, joissa ne räjäyttivät itsensä.

3. Armeijakunnan mukaan järjestelmien oli tarkoitus toimia monilta osin samalla tavoin kuin rynnäkköjoukot: iskeä linnoitettuja asemia vastaan, pitää yllä painetta ja auttaa puhdistamaan asemat ilman, että jalkaväki joutuu suoraan kontaktiin vihollisen kanssa. Operaattorit ohjasivat ajoneuvoja suojapaikoista kymmenien kilometrien päästä etulinjasta.

Puolustusvoimien mukaan Venäjän joukot saattoivat tulkita hyökkäyksen tavanomaisen maajoukon rynnäköksi, vaikka operaatio vietiin läpi kauko-ohjauksella. Taktiikka vähensi yhtä jalkaväen hyökkäyksen keskeisistä riskeistä: sotilaiden joutumista tilanteeseen, jossa heidän on edettävä avoimesti konekivääri-, kranaatinheitin- ja lennokkitulen alaisena.

– Kukaan ei ole aiemmin käyttänyt samanlaista taktiikkaa koko sotahistorian aikana, kirjoitti 3. Armeijakunta.

Taktiikka rakentui 3. Armeijakunnan laajempaan maarobottien käyttöön Ukrainan Vivaldi-operaation toisessa vaiheessa. Aiemmin samassa operaatiossa Ukrainan joukot käyttivät raskaita lentäviä drooneja, joilla kuljetettiin maa-ajoneuvoja yli kymmenen kilometrin päähän Venäjän asemien selustaan.

Ukrainan joukot ratkaisivat näin järjestelmien etäisyyteen ja liikkuvuuteen liittyviä ongelmia. Maa-ajoneuvot kuljetetaan ilmassa lähemmäs taistelualuetta ja otetaan käyttöön vasta siellä, missä niitä tarvitaan.

Yhdysvaltojen ilmapuolustuksen ongelmana ei ole teknologian puute vaan järjestelmien liian hidas kyky muuttuvaa drooniuhkaa vastaan.
Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki vieraili Ukrainassa ja tapasi Ukrainan asevoimien komentajan.
Palloliitto vastustaa yhä Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumista kansainväliseen jalkapalloon.
Mainos