Ukrainan talouskasvu pysähtyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT kertoo katsauksessaan, että maan bruttokansantuotteen määrä jäi suunnilleen edellisvuoden tasolle.
Teollisuustuotanto supistui tammi–elokuussa prosentin vuodentakaisesta. Kehitystä ovat heikentäneet Venäjän iskut logistiseen infrastruktuuriin ja tuotantolaitoksiin. Metallimalmien louhinta väheni 19 prosenttia ja metallinjalostus 13 prosenttia. Yksi Ukrainan merkittävistä teräksentuottajista, Zaporizhstal, on kärsinyt vakavia tuhoja, ja sen tuotanto on keskeytetty. Kotimaisen puolustusteollisuuden kysyntä on kuitenkin tukenut osaa jalostusteollisuudesta.
Ukrainan ulkomaankaupan tilanne on samalla heikentynyt nopeasti. Kauppataseen alijäämä kasvoi tammi–elokuussa 50 prosenttia, kun tuonnin arvo nousi 26 prosenttia. Tuontia ovat kasvattaneet muun muassa energian kallistuminen, energiainfrastruktuurin vauriot sekä puolustuksessa tarvittavien koneiden, laitteiden ja varaosien tarve. Viennin arvo kasvoi samaan aikaan alle prosentin.
Katsauksen mukaan erityisen vaikea tilanne on satamissa ja rautateillä. Venäjä on tehostanut iskujaan Odesan satamiin, joiden kautta on perinteisesti kulkenut valtaosa Ukrainan tavaraviennistä. Elokuussa Ukraina pystyi viemään vain noin 20 prosenttia mahdollisesta viljan vientimäärästään. Myös rautatiekuljetukset ovat kärsineet iskuista, ja elokuussa rautateiden rahtimäärät jäivät lähes 30 prosenttia edellisvuotta pienemmiksi.
Viennin vaikeudet heikentävät maataloustuottajien tuloja ja kasvattavat samalla Ukrainan riippuvuutta ulkomaisesta rahoituksesta. BOFITin mukaan kasvava kauppataseen alijäämä vaikeuttaa myös Ukrainan kykyä rahoittaa puolustusmenojaan. Ukraina on arvioinut tarvitsevansa kuluvan vuoden loppuun mennessä 27 miljardia dollaria (noin 24 miljardia euroa) lisärahoitusta.
Rahoituksen saantia vaikeuttavat lisäksi uudistusten viivästymiset. EU on pidättänyt syyskuun loppuun mennessä Ukrainalle tarkoitettuja tukieriä viiden miljardin euron arvosta. Ukrainan pitäisi hyväksyä kymmeniä lakeja ja edistää muun muassa korruptionvastaisia uudistuksia saadakseen käyttöönsä EU:lta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja Maailmanpankilta yhteensä noin 18 miljardin dollarin rahoituksen. Samalla Ukraina on arvioinut vuoden 2027 rahoitustarpeensa kasvaneen 70 miljardiin dollariin (noin 63 miljardia euroa).