Venäjän alueet kantavat yhä suuremman osan Ukrainan sodan julkisista kustannuksista, arvioidaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tuoreessa katsauksessa.
Katsauksen mukaan Venäjän alueet tekivät vielä vuonna 2021 kokonaisuutena ylijäämää, mutta niiden yhteenlaskettu alijäämä nelinkertaistui yhdessä vuodessa. BOFITin varovaisen arvion mukaan sotaan liittyvät alueelliset menot nousivat vuonna 2025 lähes tuhanteen miljardiin ruplaan (noin 12 miljardia euroa) eli yli kaksinkertaisiksi vuoteen 2021 verrattuna.
Katsauksessa hyödynnettiin Venäjän federaation valtiovarainhallinnon budjetin toteumaraportteja viiden vuoden ajalta kaikilta Venäjän 85 alueelta. Aineiston perusteella arvioitiin sodan julkistaloudellisia vaihtoehtoiskustannuksia eri alueilla.
Erityisen voimakkaasti muutos näkyy terveydenhuollossa. BOFITin mukaan alueellisen terveydenhuollon osuus budjettimenoista pieneni 3,5 prosenttiyksikköä, ja menot laskivat reaalisesti yli 20 prosenttia. Kyse oli suurimmasta reaalisesta supistumisesta kaikista merkittävistä menoluokista.
Sodan kustannukset eivät jakaudu Venäjällä tasaisesti. Suorat sotakustannukset ovat osuneet raskaimmin rintaman läheisiin alueisiin, kun taas sotateollisuusalueet ovat hyötyneet puolustussektorin palkkavaikutuksista.
Raaka-aineiden vientialueita painaa tulopohjan heikkeneminen, ja syrjäiset alueet ovat yhä riippuvaisia keskushallinnon tulonsiirroista.