Eesti Päevaleht on haastatellut armeijakenraali Mykola Malomužia, joka toimi vuosina 2005–2010 Ukrainan ulkomaantiedustelun päällikkönä. Hän on toiminut niin ulkomaantiedustelussa kuin vastatiedustelussakin sekä kaikkien Ukrainan presidenttien neuvonantajana Leonid Kravtšukista Petro Poroshenkoon lukuun ottamatta Viktor Janukovytšia.
Malomužin mukaan Venäjän nykyhallinto muistuttaa hallintorakenteeltaan Stalinin-aikaista.
– Vladimir Putin on erittäin ankarasti alistanut alaisekseen koko lähipiirinsä. Hän kontrolloi absoluuttisesti kaikkea ja kaikkia. Hän kontrolloi [turvallisuusneuvoston sihteeri] Nikolai Patruševia ja [FSB:n johtaja] Aleksandr Bortnikovia, he auttavat häntä yhdessä FSB:n kanssa pitämään kontrollissa sotilasjohdon, sotilastiedustelun ja muun valtiokoneiston.
Malomuž sanoo, että Yhdysvaltojen julkaisemat tiedustelutiedot koskien Putinin vakavaa sairautta on tarkoitettu osoittamaan tämän lähipiirille ja Venäjän eliitille, ettei näillä ole tulevaisuuden näkymiä. Hänen mukaansa Putin on kuitenkin ollut vakavasti sairas jo vuosituhannen alusta lähtien.
– Voin teille henkilökohtaisesti vakuuttaa, että Venäjän nykyjohdosta vakavia terveysongelmia on Putinilla, Patruševilla ja puolustusministeri Sergei Šoigulla. Minulle raportoitiin jo 2000-luvun alkupuoliskolla, että he ovat vakavasti sairaita. Aiemmin ne kaikki olisivat olleet hoitamattomia tapauksia, mutta nykypäivän mahdollisuudet ja hoitomenetelmät ovat mahdollistaneet heidän elämänsä huomattavan pitkittämisen. Putinilla ja hänen lähipiirillään on käytettävissään maailman parhaat lääkkeet ja geenitekniikka, joita tavallisella ihmiselle ei ole, ja he ovat käyttäneet niitä maksimaalisesti elinikänsä pidentämiseen. Tätä tietoani vasten olen taipuvainen pitämään puheita Putinin pian koittavasta kuolemasta ennenaikaisina.
Hän korostaa, että Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien venäläiset ovat ajatelleet, että he silti kontrolloivat kaikkia entisiä neuvostotasavaltoja. Tätä varten he ovat 30 vuoden ajan luoneet verkostoa, ”joka on heille eri syistä uskollista ja auttaa kontrolloimaan kaikkea politiikasta mediaan”. Verkostoa on rahoitettu erityisesti Venäjän suuryritysten miljardeilla dollareilla.
Malomuž huomauttaa, että Venäjä on yrittänyt kaapata Krimin ja osia Ukrainasta jo kauan.
-Meillä oli Ukrainan tiedustelussa varsin hyvä kuva siitä, mikä Venäjä on ja millaiset heidät tavoitteensa ovat. Ensimmäistä kertaa he yrittivät miehittää Krimin vuonna 1994. Silloin he yrittivät Krimin presidentin Juri Meškovin avulla järjestää kansanäänestystä Krimin Venäjään liittämiseksi. Jo silloin niemimaa oli käytännössä Venäjän tiedustelupalvelujen ja mafian kontrollissa.
Malomuž johti operaatiota, jossa Ukrainan sisäministeriön joukot ottivat Krimin haltuunsa ja ”pidätimme Meškovin, koko Krimin parlamentin ja kaikkien venäläismielisten järjestöjen johtajat.”
Hän sanoo 1990-luvun puolivälin olleen Venäjän paineen osalta ”hirveää aikaa”. Venäläiset yrittivät saada oman miehensä Ukrainan presidentiksi, istuttaa heitä maan parlamenttiin.
– He ottivat koko meidän taloutemme kontrolliinsa – loivat korruptoivia verkostoja, jotka auttoivat heidän kätyreitään kaikkialle. Mukaan lähteneille se oli erittäin tuottoisaa. Venäjä antoi heille kaasua kymmenellä dollarilla, jotta nämä voisivat myydä sen eteenpäin Eurooppaan 250–300 dollarilla. Ei tietenkään Venäjä tehnyt sitä muuten vain – riippuvuussuhteeseen saatuja ihmisiä oli helppo ohjata jatkossakin.
– Vuonna 1996 venäläiset järjestivät meitä vastaan operaatioon, jonka tarkoituksena oli tehdä Ukrainasta ”uusi Tšetšenia”. Venäjän tiedustelu järjesti provokaatioita, joissa tapettiin krimintataareja ja lopulta nämä todellakin olivat valmiita aseelliseen kapinaan.
Armeijakenraalin mukaan tämä jälleen torjuttiin lähettämällä alueelle sotaväki ja krimintataarien johtajien kanssa käydyillä tuloksekkailla keskusteluilla, joissa kerrottiin provokaatioiden takana olevan Venäjän, ”joka yrittää krimintataarien avulla aloittaa Ukrainassa sodan, jossa saisi surmansa kymmeniä tuhansia ihmisiä”.
Venäjän hyökkäysaikeet alkoivat jo 2005
Malomužin mukaan Venäjän suunnitelma vuonna 2004 oli asettaa Viktor Janukovytš heikoksi presidentiksi, Leonid Kutšma pääministeriksi ja presidentinhallinnon päälliköksi Putinin Ukrainan-luottomies Viktor Medvetšuk, joka toimisi maan todellisena johtajana-
Tätä varten Medvetšuk esitti perustuslakimuutokset, joilla Ukraina muuttuisi presidenttivaltaisesta parlamentaariseksi demokratiaksi. Venäläiset toivat Ukrainaan miljardeja dollareita ”kirjaimellisesti laukkujen kanssa” lahjontaa varten, mutta suunnitelma epäonnistui kun valituksi tulikin Viktor Juštšenko. Tällöin Venäjä päätti kostoksi myrkyttää Juštšenkon.
Malomuž sanoo, että Venäjän suora hyökkäys alkoi näyttää mahdolliselta Juštšenkon virkakauden (2005-2010) aikana. Armeijaa ja turvallisuuspalveluita alettiin vahvistaa.
– Kun Venäjä ensi kerran katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan, tuli minun itse neuvotella Putinin kanssa. Putin vakuutti omaa valmiuttaan maailmansodan aloittamiseksi, jottei Ukrainaan tulisi Nato-joukkoja eikä ohjuksia. Sanoin hänelle, että muuttakoon äänensävyään, vähennetään jännitteitä ja yritetään löytyy yhteistyömahdollisuudet, jotka sallisivat kaasutoimitusten jatkumisen. Keskustelimme kolme tai neljä tuntia ja lopulta onnistuimme pääsemään rauhalliseen lopputulokseen.
Malomužin mukaan ennen nykyistä sotaa Ukrainan johto mokasi kunnolla, kun ei varautunut sotaan, vaikka alkuperäinen hyökkäyspäivä eli 16. helmikuuta 2022 oli jo tiedossa. Hänen mukaansa tuota sotaa edeltänyttä aikaa ei käytetty oikein, eikä ”ollut älyä eikä rohkeutta” osoittaa Venäjälle, että sodan aloittaminen tarkoittaa tappiota ja Putinin loppua.
Hänen mukaansa Sama ongelma rohkeuden puuttumisen suhteen oli vuonna 2014, jolloin olisi pitänyt toimia kuten 20 vuotta aiemmin. Hänen mukaansa puheet Angela Merkelin ja länsijohtajien esittämistä toimintakielloista ovat ”roskapuhetta”, koska muita ei olisi pitänyt kuunnella, vaan aggressioon olisi pitänyt reagoida Ukrainan perustuslain mahdollista tavalla heti vuorokauden aikana eikä vasta viikon päästä.
– Se antoi omalta osaltaan Venäjälle yllykkeen aloittaa tunkeutuminen Itä-Ukrainaan ja en sulje pois, että jos vuonna 2014 Ukrainan tilannetta olisi johdettu pätevästi, olisi nykyinen sota voinut jäädä syttymättä. Putinille annettiin Krim ja Donbas ja tämä päätteli, että hänelle on annettu vapaat tehdä Ukrainan suhteen mitä haluaa.
