Verkkouutiset

Puolalaispoliisi kantaa Ukrainasta paenneen pakolaisen tavaroita maiden välisellä rajalla. LEHTIKUVA/AFP Christophe Archambault

Ukrainalaisten vastaanotto vaatii kestävämpiä ratkaisuja

Blogi

Kirjoittajan mukaan suomalaisten halu auttaa ukrainalaisia on suuri.
Daniel Sazonov
Daniel Sazonov
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin apulaispormestari.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli kaksi kuukautta. Suomalaisten halu auttaa ukrainalaisia on suuri. Kaupungit ja kunnat ovat ryhtyneet moniin toimiin Suomeen saapumisen ja asettumisen helpottamiseksi.

Helsingin kaupunki vastaanottaa Ukrainasta pakenevia yhdessä viranomaisten ja järjestöjen kanssa hyvässä yhteistyössä. Vierailulla Helsingin satamassa kuulin monta esimerkkiä tästä ja myös yritysten toimista sotaa pakenevien auttamiseksi. Kaupungin terveyspalveluissa tulijat saavat tarvittaessa kiireellisen ja välttämättömän hoidon sekä sosiaalista apua. Lapset toivotetaan tervetulleeksi Helsingin päiväkoteihin ja kouluun.

Kansalaisyhteiskunnalla on myös erittäin tärkeä rooli. Esimerkiksi Vallilan Ukraina-apukeskuksesta ukrainalaiset saavat neuvontaa ja tukea, ohjausta palveluihin sekä ruoka- ja vaateapua. Tällaista työtä ollaan nyt tukemassa avustuksin.

Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Suomeen voisi tulla jopa 80 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Nyt luvut näyttävät jäävän pienemmiksi, mutta tulijoiden määrä on silti kymmenissä tuhansissa.  Todennäköisesti ukrainalaiset hakeutuvat lopulta enemmän isompiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle, jossa heillä asuu tuttavia ja on jo verkostoja. Me Helsingissä oletamme, että osuutemme tulijoista on vähintään suhteessa väestöosuuteemme. On tärkeää, että Helsinkiin asettuneet ja kiinnittyneet myös saavat jäädä kaupunkiin.

Tähän mennessä kaupunkien mahdollisuudet olla mukana ukrainalaisten vastaanottamisessa ovat olleet rajalliset. Asia on ollut valtion käsissä. On puuttunut malli, jolla kunnat ja kaupungit voisivat olla tiiviisti mukana vastaanottotyössä. Esitin, että kunnille tulisi antaa mahdollisuus hoitaa vastaanottopalveluita ilman erillisen vastaanottokeskuksen perustamista ja valtio korvaisi kunnille toteutuneet kustannukset.

Koska tulijoissa on paljon lapsia ja heidän vanhempiaan, vastaanottokeskus ei ole paras mahdollinen ympäristö aloittaa uuteen maahan asettumista, ja keskusten perustaminen vie aikaa. Olisi fiksumpaa, että perheet pääsisivät mahdollisimman normaaleihin ja kodinomaisiin oloihin.

Hallitus tekikin tämän tyyppisen linjauksen huhtikuun alussa, mikä oli erittäin hyvä asia. Maahanmuuttovirasto on valmistelemassa hallituksen toimeksiannosta toimintamallia, jossa kunnat voisivat tarjota asumisen ja muita palveluita tilapäisen suojelun piirissä oleville henkilöille ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta.

Kunnat saisivat valtiolta korvausta sovittujen palveluiden tuottamisesta. Toimintamalli pitäisi saada käyntiin mahdollisimman pian. Tätä kirjoittaessa kunnat odottavat edelleen liikkeelle lähtöä.

Monet suomalaiset ovat ottaneet sotaa pakenevia kotiinsa. Tästä kiitos kaikille heille, joille se on ollut mahdollista. Ukrainalaiset eivät kuitenkaan voi eivätkä varmasti haluakaan olla kotimajoituksessa loputtomiin. Heille on löydettävä pysyvämpää majoitusta, jotta normaalin arjen eläminen Suomessa on mahdollista. Tästäkin näkökulmasta toimivien ratkaisujen käyttöönotolla alkaa olla kiire.

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee kestämään. Kun sotaa on kestänyt riittävän pitkään, sitä paenneet ihmiset alkavat miettiä, missä ja miten he elämäänsä rakentavat.

Suurin osa ukrainalaisista varmasti haluaa palata heti, kun se on mahdollista, mutta osa saattaa haluta rakentaa elämäänsä täällä. Suomen tulisi valmistella malli, joka mahdollistaisi sotaa paenneille ukrainalaisille pysyvän oleskeluluvan saamisen esimerkiksi viiden vuoden määräajaksi ilman pitkiä prosesseja. Viimeistään syksyllä meillä on oltava vastaukset valmiina.

 

 

 

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS