Ukraina tarvitsee vastatoimia Venäjän rynnäkkökoptereille

Rynnäkkökopterit ovat vastahyökkäyksen haasteena.
Mil Mi-28 Pariisin ilmailunäytöksessä 1997. Wiki Commons CC BY-SA 3.0
Mil Mi-28 Pariisin ilmailunäytöksessä 1997. Wiki Commons CC BY-SA 3.0

Yhdeksi merkittäväksi Ukrainan vastahyökkäystä hankaloittavaksi ongelmaksi ovat nousseet Venäjän Kamov Ka-52- ja Mil Mi-28N -rynnäkköhelikopterit, jotka pystyvät käyttämään ilmasta maahan -ohjuksiaan etäisyyksiltä, joihin Ukrainan ilmatorjunta ei useimmiten yllä. Lisäksi nämä kopterityypit pystyvät toimimaan myös pimeässä.

Ka-52:n maalinosoitusjärjestelmään kuuluvat GOES-451- elektro-optinen lämpökamera ja Arbalet-52-tutka, jotka toimivat yhdessä ja mahdollistavat maamaalien osoituksen asejärjestelmille päivällä kymmenen ja yöllä kuuden kilometrin päästä. Järjestelmän maalintunnistuksessa on selvästi ongelmia, jonka takia se tunnistaa panssarivaunuiksi myös muun muassa puimurit, kuten nähtiin kesäkuun alussa. Kopterin aseistukseen kuuluvat LMUR- ja 9K121 Vihr -ohjukset.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mi-28N:n tärkeimmät maalien osoittajat ovat N025-tutka, ja harvinaisempiin NM-mallin koptereihin on integroitu myös OES-28- elektro-optinen lämpökamera. Kopterista voidaan laukaista niin uusia LMUR- kuin H-25-ohjuksiakin. Elokuussa 2022 raportoitiin, että Mi-28N-mallin koptereihin halutaan integroida myös GOES-451-järjestelmä.

Venäjällä siis tunnistetaan Mi-28:n maalinosoituksessa olevan puutteita, ja varmasti myös Ka-52:n. Sen vuoksi on aiheellista kysyä, voisiko niitä vastaan suunnitella erityisesti pimeässä toimivia vastatoimia. Yksi mahdollisuus on panssaroitujen ajoneuvojen infrapunajäljen naamioiminen. Kesällä 2022 venäläisissä T-90M-taistelupanssarivaunuissa käytettiin Nakidka-naamiointikangasta, joka pienentää sen lämpöjälkeä ja tutkaheijastusta. Samaa materiaalia voidaan käyttää muihinkin ajoneuvoihin, linnoitteisiin, komentopaikkoihin ja ammusvarastoihin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäläiset itse heikensivät Nakidkan tehoa asentamalla vaunujen tornien päälle hyödyttömiä metalliverkkokatoksia muka torjumaan lännen panssarintorjuntaohjuksia. Ei ole tiedossa, jäikö tätä kangasta Ukrainan sotasaaliiksi Harkovan vastahyökkäyksessä syyskuussa ja voidaanko materiaali analysoida sen kopioimiseksi. Toinen mahdollisuus on valemaalit, joita kumpikin sodan osapuoli on jo käyttänyt. Ainakin Venäjä on käyttänyt niissä kulmaheijastimia monin tavoin harhauttamaan ukrainalaisten maalinosoitustutkia. Valemaalien tuotanto Ukrainassa lienee yksityisten henkilöiden harteilla, mutta muun muassa Tšekissä on yritys, joka valmistaa niitä teollisesti.

Paras puolustus olisi kuitenkin Ukrainan etulinjan ilmapuolustuksen parantaminen tehokkailla läntisillä ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä, joita on tällä hetkellä Ukrainassa asutuskeskusten ja kriittisen infrastruktuurin suojana. Ukrainan kokemusten mukaan Ka-52 on osoittautunut erityisen hankalaksi muun muassa S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmälle, jolta yhden kopterin saaliiksi saaminen saattaa kestää päiväkausia.

Alkuperäisen suunnitelman mukaista vahvaa pääiskua ei koskaan toteutettu.
Venäjän vaunut häviävät yleensä taistelussa liikkuvuuden, suojauksen ja tähtäysjärjestelmien osalta.
Ufomainen laite lentää pidemmälle paremman aerodynamiikan avulla.
Mainos