Ukraina pyrkii kehittämään kiireesti omia avaruusvalmiuksiaan

Avaruus on noussut asiantuntijan mukaan kaiken sotilastoiminnan keskiöön.
Volodymyr Zelenskyi kuvattuna Turkissa lokakuun lopussa. AFP / LEHTIKUVA / BERK OZKAN
Volodymyr Zelenskyi kuvattuna Turkissa lokakuun lopussa. AFP / LEHTIKUVA / BERK OZKAN

Ukraina vauhdittaa omien avaruusvalmiuksiensa kehittämistä, kertoo brittilehti Guardian.

Taustalla on maan pyrkimys vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja Starlinkistä, jonka nopeuksia on viime viikkoina rajoitettu kiistanalaisesti. Samalla Ukraina kehittää uusia torjuntajärjestelmiä avaruuden kautta tulevia uhkia, kuten Orešnik-ohjuksia, vastaan.

Ukraina on jo tehnyt vähintään kolme koetta, joissa on testattu avaruuden reuna-alueella tapahtuvaa torjuntaa. Maa pyrkii myös laukaisemaan omia satelliittejaan. Tavoite eteni konkreettisesti viime kuussa, kun Ukraina ja tanskalainen avaruusteknologiayhtiö Gomspace ilmoittivat laukaisseensa Obria Nano -nimisen satelliitin onnistuneesti.

Kyseessä on ensimmäinen koesatelliitti, jolla kehitetään itsenäistä ukrainalaista viestintäverkkoa. Suunniteltuun verkostoon tulee kuulumaan yhteensä noin 245 satelliittia.

Venäjän hyökkäyssota on muuttanut sodankäyntiä paitsi droonien laajamittaisen käytön, myös avaruuden merkityksen kasvamisen myötä. Kyvystä häiritä vastustajan avaruustoimintaa on tullut keskeinen sotilaallinen suorituskyky.

– Avaruussodankäynnistä on puhuttu tulevaisuuden ilmiönä, mutta me elämme jo tuossa tulevaisuudessa, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun avaruus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tohtori Elena Grossfeld sanoo Guardianille.

– Sodan myötä tiedustelun ja viestinnän riippuvuus avaruudesta on kasvanut niin suureksi, että avaruustoiminta on noussut sotilaallisen toiminnan keskiöön. Kaikki haluavat oman versionsa Starlinkistä. Myös eurooppalaiset, hän tiivistää.

Kuolemista 72 prosenttia oli kirjattu Donetskin ja Luhanskin alueille.
Omien sotilaiden kaltoinkohtelu ei enää herätä suuria tunteita venäläisissä.
Jos Moskova saa palkinnon hyökkäyssodasta, etupiiripolitiikka palaa Eurooppaan, arvioi Jarno Limnell.
Mainos