Ukrainan ja Yhdysvaltojen hetkellisesti tulehtuneet suhteet lähentyivät brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Samir Purin mukaan tällä viikolla merkittävästi, kun Ukraina ilmoitti Saudi-Arabian Jeddassa käytyjen neuvottelujen tuloksena suostuvansa 30 päivän väliaikaiseen tulitaukoon Venäjän kanssa. Suostumuksensa ehtona Ukraina edellyttää, että Kreml hyväksyy tulitauon ja saattaa sen samanaikaisesti täytäntöön.
Nyt kyse on Chatham Housen ohjelmajohtajana toimivan tohtori Purin mielestä ennen kaikkea siitä, miten Yhdysvallat painostaa Venäjää tulitaukoon ja kuinka Vladimir Putinin hallinto tähän viimeaikaisen sotamenestyksensä valossa reagoi.
– Venäjä saattaa myös vaatia Yhdysvalloilta pakotteiden lieventämistä ehtona periaatteelliselle suostumukselle taistelujen lopettamiseen – lupaus, jonka se voi myöhemmin rikkoa, Puri toteaa tuoreessa analyysissaan.
Ukraina onkin hänen mukaansa astunut uuteen vaaralliseen vaiheeseen, jossa taisteluja ja neuvotteluja käydään samanaikaisesti.
– Elleivät neuvottelut täysin kariudu, mikä on edelleen mahdollista, tämä vaihe voi kestää jonkin aikaa, hän sanoo.
Edellisen kerran neuvotteluja Venäjän hyökkäyksen lopettamisesta käytiin helmi-maaliskuussa 2022 pian Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Silloin Kremlin neuvottelijat yrittivät sanella rauhan ”voittajan ehdoin”. Kun Ukrainan joukot onnistivat puolustamaan menestyksekkäästi Kiovaa, neuvottelut kariutuivat.
– Kolme vuotta myöhemmin asiat ovat hyvin erilaiset. Yhdysvallat on suoraan mukana neuvotteluissa, ja sitä johtaa presidentti, joka ilmeisesti tavoittelee rauhaa lähes hinnalla millä hyvänsä, kun taas Ukrainan ja Venäjän joukot ovat kolmen vuoden intensiivisen sodankäynnin uuvuttamia, hän toteaa.
Tyypillisesti käy hänen mukaansa niin, että kun taisteluja ja neuvotteluja käydään samanaikaisesti, molemmat osapuolet kiihdyttävät taisteluita entisestään osoittaakseen voimaansa ja parantaakseen neuvotteluasemiaan. Tämä ilmiö on viime päivinä näkynyt Venäjän massiivisina ilmaiskuina ukrainalaisiin kaupunkeihin, Ukrainan laajamittaisina lennokkihyökkäyksinä Venäjän alueelle venäläisjoukkojen operaatioista Kurskissa.
Toimivan neuvotteluyhteyden säilyttäminen taistelujen rinnalla merkitsee Purin mukaan uutta vaihetta konfliktissa, ja paljon riippuu nyt siitä, kuinka kovaa Yhdysvallat on valmis Venäjää painostamaan.
– Tulevat päivämäärät tarjoaisivat Venäjälle vahvasti symbolisia hetkiä Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ortodoksinen pääsiäinen on 20. huhtikuuta. Toukokuun 2. päivänä Venäjä viettää Neuvostoliiton puna-armeijan toteuttaman Saksan valtiopäivärakennuksen valtauksen 80-vuotispäivää. Toukokuun 9. päivänä vietetään Euroopassa saavutetun voiton päivää. Venäläiset nationalistit ylistävät näitä merkkipäiviä riippumatta siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Presidentti
Vladimir Putin voisikin halutessaan kytkeä nämä päivämäärät neuvotteluihin myydäkseen rauhanehdot kotimaiselle yleisölle, Puri toteaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä tohtori Puri on toiminut virkamiehenä Britannian ulko- ja puolustusministeriöissä sekä sotatieteiden lehtorina Lontoon King’s Collegessa.
Strategista oveluutta
Vaarana on Purin mukaan nyt se, että Venäjä manipuloi diplomaattista prosessia luodakseen savuverhon omien operaatioidensa jatkamiselle taistelukentällä.
– Venäjä on osoittanut juuri tällaista strategista oveluutta aiemminkin käynnistämällä sotilaallisia hyökkäyksiä Donetskin alueella samaan aikaan, kun Valko-Venäjällä käytiin neuvotteluja vuonna 2015 allekirjoitetusta Minsk II -sopimuksesta. Moskova myös jatkoi horjumatonta sotilaallista tukeaan Bashar al-Assadin hallinnolle vuonna 2016, kun Syyrian sisällissodan lopettamiseksi käytiin neuvotteluja YK:ssa, Puri muistuttaa.
Sodan kestäessä käytävät neuvottelut Purin mukaan joko saavat vauhtia tai hiipuvat uusien taistelujen paineissa. Mahdollisuus neuvotella katkeran ja pitkittyneen sodan lopettamisesta saattaa olla avoinna vain lyhyen aikaa, ja jos siihen ei tartuta, uutta tilaisuutta ei välttämättä tule pitkään aikaan.
Venäjän aiemman toiminnan valossa on joka tapauksessa hyvin epävarmaa, noudattaisiko se neuvotteluissa mahdollisesti tekemiään sitoumuksia ja hyväksyisikö se eurooppalaisten joukkojen sijoittamisen Ukrainan maaperälle. Sen sijaan todennäköistä on Purin mukaan se, että Venäjä esittää uusia ja yllättäviä vaatimuksia, jotka sekoittavat koko neuvotteluprosessin.
