Virolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja ja asiantuntija, Riigikogun kansanedustaja Eerik-Niiles Kross kirjoittaa Postimehessä, ettei Ukrainan vastahyökkäyksen pääsuunta ole vielä selvä ja Ukrainan sodanjohto pyrkii pitämään sodan usvaa mahdollisimman tiiviinä.
– Viime viikolla alkoivat ensimmäiset taistelukontaktit varsinaisissa hyökkäyskiiloissa Donetskin ja Zaporižžjan alueilla. Ukrainalaiset ovat aloittaneet täydellisen radiohiljaisuuden ja monen päivän ajan Twitter-kenraalit saivat tietonsa vain venäläisbloggareilta ja -viranomaisilta.
Ukrainan sotasuunnitelmien pysyminen tuntemattomina on hyvä asia. Krossin mukaan sen salaisuutena pysymisestä tulisi iloita ja pysyä ennen kaikkea kärsivällisenä.
Hän myös pitää ilmeisenä, että suurin piirtein 10. kesäkuuta asti käytiin lähinnä tunnustelutaisteluita, joissa selvitettiin puolustusasemien voimakkuutta ja tulipesäkkeiden sijaintia. Samalla jätettiin vaikutelma heti eri paikoissa alkavasta suurhyökkäyksestä.
– Sotataidossa katsotaan suurhyökkäysten menestyksen yhdeksi edellytykseksi varsinaisen päähyökkäyssuunnan salaamista viholliselta.
Ukraina on vapauttanut vähintään seitsemän kylää ja edennyt lähtöpisteestä Velyka Novosilkasta noin 12 kilometriä etelään parissa kolmessa päivässä.
Länsimedia meni mukaan Venäjän propagandaan
Kross arvostelee, että Ukrainan radiohiljaisuuden aikana läntinen media on ollut taipuvainen menemään mukaan Venäjän propagandakertomukseen.
Esimerkiksi Venäjä hehkutti voittoisana monen päivän ajan videoillaan, kuinka Velyka Novosilkan eteläpuolella ukrainalaisten Leopard-panssarivaunu ajoi miinaan.
– Myös läntinen lehdistö oli taipuvainen menemään mukaan juttuun, jonka mukaan kaikki on loppu. Jopa [Vladimir] Putin ehti ilmoittaa 9. kesäkuuta, että ukrainalaisten vastahyökkäys on epäonnistunut.
Kross muistuttaa, että Ukraina on ”hyökkäystä varten kouluttanut todennäköisesti 12 prikaatin verran tuoreita joukkoja, joista yhdeksällä on suurimmalta osin Nato-aseistus”.
– Prikaatissa on noin 5000 miestä. Leopard vaurioitui noin komppaniatason tunnustelutaistelussa. Ukrainalaiset itse kertoivat myöhemmin, että heidän 70 miestä otti yhteen 200 venäläisen kanssa.
Kaiken lisäksi Leopard-vaunu ei hajonnut käyttökelvottomaksi, vaan ajoi maamiinaan eikä jäänyt venäläisten haltuun.
– Muutamaa päivää myöhemmin ilmestyi samasta taistelusta videoita, joissa venäläiset pakenivat joukoittain.
Kross arvelee Leopardissa olleen kyse varsin varmasti ”houkutuslinnusta”.
– Läntisten tarkkailijoiden hämmentyneisiin kysymyksiin, miksi lähetettiin heti alkuun Leopard rintamalle, tulee ilmeisesti vastata: siksi, jotta kaikki voisivat sitä kysyä, ja jotta kaikki pällistelisivät sitä sen sijaan, että katsoisivat muualle.
Vielä ei sodita prikaatein
Kross toteaa, että ukrainalaiset myös kärsivät ensimmäisissä taisteluissa kovia tappioita, mutta kyse on silti ollut vasta komppania- ja pataljoonatason taistelutoiminnasta.
Kenraali Ben Hodges on huomauttanut, että täyshyökkäyksen katsotaan alkaneen, kun yhdessä suunnassa etenee kaksi tai kolme prikaatia.
– Se ei tarkoita seitsemää, vaan 750 panssarivaunua ja -ajoneuvoa. Yhdessä ukrainalaisessa tankkipataljoonassa on 31 tankkia, prikaatissa kolme tankkipataljoona ja yhdestä kahteen mekanisoitua jalkaväkipataljoonaa. Näin ollen yhdessä prikaatissa on yli 250 panssariajoneuvoa, huomauttaa Kross.
1000 kilometriä pitkä rintama
Periaatteessa Venäjä on linnoittanut 1000 kilometrin pituisella rintamalla kolme puolustuslinjaa, joista viimeisimmäin tulisi oletettavasti olla vahvin.
– Muutama venäläisyksikkö on myös pitänyt ensimmäistä linjaa hallussaan viimeiseen mieheen asti. Esimerkiksi Neskutšnessa eräs venäläiskomppania ei suostunut antautumaan, vaikka sitä tarjottiin, joten 60 miehestä jäi soitavangiksi vain yksi muiden kaatuessa. Toisaalta eri tahoilta on tullut tietoja, että venäläisyksiköt ovat jättäneet asemansa ja paenneet.
Ainakin Velyka Novosilkassa ukrainalaiset ovat murtautuneet läpi ensimmäisestä puolustuslinjasta. Kross pitää mahdollisena, että Ukrainan sodanjohto jatkaa Venäjän puolustuksen testaamista ja päättää vasta kentällä vallitsevan tilanteen perusteella varsinaisen päähyökkäyssuunnan.
– Ei voida poissulkea, että varsinaisia pääjoukkoja ei heitetä taisteluun vielä lainkaan, vaan valmisteluiden jatkamista pidetään tarpeellisena. Selvää on, että Ukrainan todellinen hyökkäyspotentiaali vasta odottaa käyttöään.
Perinteinen sodankäynti ja Internet-aikakausi eivät sovi yhteen
Kross kirjoittaa, että ”vaikka Kiova on kehottanut olemaan rauhallinen ja pyytänyt työrauhaa asevoimilleen, on liittolaisten ja tukijoiden esittämä paine nyt suorastaan vahingollista”.
– Väitetään, että Ukrainan tulee ”osoittaa menestystä” ennen Naton huippukokousta, väitetään, että pitäisi aloittaa rauhanneuvottelut, Wall Street Journal kirjoitti toissa päivänä [11. kesäkuuta], että Ukraina ei saa ”tuottaa pettymystä” ja niin edelleen.
Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, etteivät ”todella nopea Internet-aikakauden uutissykli” ja perinteinen laaja sota sovi yhteen perinteiselle sodan kanssa.
– Jos joka tunti tai vähintään kerran päivässä ei menestystarinoita tule, muuttuu kännykän räplääjä kärsimättömäksi. Oleellista on, että tämän takia ei tule vaatia sodankäynnin vaan uutistuotannon muokkausta.
Kaikesta huolimatta Kross katsoo tilanteen olevan ”tällä hetkellä merkittävästi parempi kuin olisin uskaltanut toivoa”.
– Ukraina dominoi taistelukentällä yhä enemmän ja on ottanut myös takaisin asemansa kognitiivisella rintamalla.
Krossin arvioi, että Krim saattaisi häämöttää vuoden lopussa.
– Erityisesti kun brittien kriittinen ohjusapu saapuu riittävässä määrin perille. Muut suurvallat valitettavasti vielä entiseen tapaan empivät sen suhteen.
