Kiina on pitänyt kiinni tiukasta koronastrategiastaan, jolla infektioiden määrä pyritään ajamaan nollaan massatestauksen, karanteenien ja muiden rajoitustoimien avulla. Suurin osa muusta maailmasta keskittyy infektioiden määrän sijasta vakavan taudinkuvan ja kuolemantapausten rajoittamiseen.
Tuorein epidemia-aalto on aiheuttanut 65 000 tautitapausta ja 45 kuolemaa, ja sen vuoksi 26 miljoonan asukkaan Shanghai asetettiin kahdeksi kuukaudeksi sulkutilaan.
Arvostelijoiden mukaan kommunistipuolueen valitseman linjan hintalappu maan taloudelle tulee olemaan valtava. Valinnan on pelätty vetävän samalla koko maailmantalouden taantumaan.
Time-lehden mukaan tällä hetkellä yli 200 miljoonaa kiinalaista elää koronarajoitusten piirissä. Työttömyys on noussut korkeammalle tasolle kuin vuosikausiin.
– Tavalliset kiinalaiset ja erityisesti nuoret ovat saaneet kokea puolueen kovaotteisen autoritarismin suoremmin ja henkilökohtaisemmin kuin aiemmin, King’s College London -yliopiston professori Astrid Nordin sanoo.
Johdon kansansuosio nojautui aiemmin elintason kohentamiseen ja vuoden 2020 jälkeen koronapandemian hallintaan. Näiden tavoitteiden arvioidaan ajautuneen nyt yhä vahvempaan ristiriitaan.
– Kohtuuttoman rajujen epidemiatoimien aiheuttama kriisi todella osoittaa maan johdon sotkut, koordinaation puutteet ja virhearviot, Mercator-instituutin analyytikko Valerie Tan toteaa.