Vladimir Putinin aloitettua helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan lukuisat saksalaiset avainpoliitikot ovat myöntäneet, että heidän olisi pitänyt suhtautua vakavammin Baltian maiden ja Puolan esittämiin varoituksiin jo vuoden 2008 Georgian sodasta alkaen. Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel näkee asian toisin.
Unkarilaiselle Partizán-julkaisulle äskettäin antamassaan haastattelussa Merkel antoi ymmärtää, että hän olisi kyennyt estämään hyökkäyssodan, elleivät juuri Baltian maat ja Puola olisi torpedoineet hänen ansiokkaita diplomaattisia ponnistelujaan. Viron ulkoministeri Margus Tsahkna tyrmäsi jyrkästi Merkelin väitteet useiden virkaveljiensä tavoin.
Haastattelussaan Merkel jopa vihjaisi, että Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan olisi kannattanut noudattaa hänen Venäjä-linjaansa. Nykyinen liittokansleri Friedrich Merz sen sijaan totesi toukokuussa 2025 Liettuassa, että Baltian maat ovat jo kauan ymmärtäneet Venäjän todellisen olemuksen, mutta Saksassa jotkut elättelevät yhä illuusioita Putinin hallinnosta, saksalaisasiantuntija Julius von Freytag-Loringhoven huomauttaa Focus-verkkolehdessä. Hän johti vuosina 2012–2020 saksalaisen Friedrich Naumann -säätiön Moskovan toimistoa ja johtaa nykyisin saman organisaation toimistoa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.
Hän muistuttaa esimerkiksi Viron entisen pääministerin, EU:n nykyisen ulkoasiainedustajan Kaja Kallaksen jo vuonna 2022 painottaneen, että oli ollut virhe jättää rankaisematta Venäjää riittävän voimakkaasti aggressiostaan ensin Georgiaa ja sitten Ukrainaan kohtaan. Ellei Venäjää pakoteta takaisin omien rajojensa sisälle, Putin uskoo, että aggressio kannattaa, oli Kallaksen näkemys. Ukrainan sotaponnisteluja tukevan liettualaisen Blue/Yellow-järjestön perustaja Jonas Öhman katsoo Merkel edistävän käytännössä Kremlin tavoitteita, von Freytag-Loringhoven kertoo.
Kun Venäjä pommittaa päivittäin siviilejä Ukrainassa ja hyökkää yhä useammin hybridisodankäynnillä ja drooneilla Naton ja EU:n jäsenvaltioita vastaan, Angela Merkel vääristelee Öhmanin mielestä syyllisyyttä sodasta, joka on Venäjän yksin aiheuttama.
Latvian entinen puolustusministeri Artis Pabriks sanoo asian vielä suorasukaisemmin:
– Merkelin lausunnon ongelma on, että se kuulostaa Kremlin pelikirjan mukaiselta ja edistää sen agendaa: eurooppalaisten jakamista — Hän kuulostaa venäläisten vaikuttaja-agentilta, Pabriks sivaltaa X-päivityksessään.
– On kummallista, että vielä vuoden 2022 jälkeenkin ihmiset uskovat, että aggressiivinen osapuoli voidaan rauhoittaa pelkästään diplomaattisin ja taloudellisin kannustimin. Kun joku Angela Merkelin kaltainen kokenut ja osaava henkilö tekee niin julkisesti, se vaikuttaa Venäjän disinformaatiokampanjalta, Pabriks jatkaa.
Merkel haluaa Julius von Freytag-Loringhovenin mielestä sitkeästi uskoa diplomatian ja taloudellisten sidosten voimaan, mutta virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset ovat jo kauan sitten oppineet, että rauha ja vapaus voidaan saavuttaa vain taistelemalla ja turvata vain uskottavalla pelotteella.
– Jos haluaa ymmärtää Venäjää, ei pidä sivuuttaa niitä, joilla on eniten yhteistä kokemuksista ja jotka elävät lähimpänä Venäjää. Eurooppaa ei ole sokaissut balttien emotionaalisuus, vaan lännen itsepetos. Merkelin Venäjän-politiikan myöhäinen puolustelu osoittaa, että vaarallisimmatkin illuusiot ovat yhä voimissaan, hän kiteyttää.
Problem with such Merkel’s announcements is that she plays by Kremlin playbook to further Kremlin agenda to split and fragment Europeans, turn us against each other. She sounds like Russian influence agent. https://t.co/K4PNzE0KP8
— Artis Pabriks (@Pabriks) October 6, 2025
