Työterveyslaitos tunnisti neljä keskeistä muutosta, joihin pitää kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä tulevina vuosina.
– Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Kriisien aiheuttama epävarmuus, massiivinen työvoimapula ja hyvinvointivaltion natiseminen ovat kaikki muutoksia, jotka edellyttävät määrätietoista työelämän kehittämistä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työterveyslaitoksen HELP-projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin kaksi asiaa, joihin täytyy keskittyä työelämän kehittämisessä, jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle.
Nämä ovat riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä sekä resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa.
– Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja luottamuksen kannalta on tärkeää, että meillä on hyvinvoivia ja resilienttejä työpaikkoja, jotka kykenevät kohtaamaan muutostilanteita, katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään myös kriisistä nousevia uusia mahdollisuuksia, Koivula sanoo.
Tutkimuskatsauksessa muistutetaan, että suurin osa tuottavuuskasvusta tulee kokonaistuottavuuden kasvusta.
– Osaaminen on vahvasti kokonaistuottavuuden taustalla, sillä osaava työvoima ottaa paremmin haltuun uudet teknologiat ja työtavat. Työhyvinvoinnilla taas on keskeinen merkitys työyhteisön oppimiselle, työntekijöiden suoriutumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kyse on paljolti siitä, miten tehdä fiksummin asioita työpaikoilla, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.
Kriisit ja megatrendit muuttavat työelämän suuntaa
Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP) -projektissa muodostettiin kuva siitä, miten työelämä muuttuu, kun kriisi toisensa jälkeen murtautuu jo tunnettujen megatrendien keskelle.
– Koronapandemian aiheuttamista muutoksista merkittävin oli tietysti työelämän jakaantuminen lähityöhön ja etätyöhön. Hybridityö näyttää tulleen jäädäkseen aiempaa yleisempänä työnteon muotona. Sitä voi pitää historiallisena muutoksena, sanoo Ranki.
Kun etätyö on yleistynyt, se on voimistanut tai muuttanut monia työelämän kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota. Kriisien keskellä Suomen väestö ikääntyy. Työelämän kannalta väestön ikääntyminen on keskeinen megatrendi, joka etenee taustalla hitaasti, mutta varmasti.
Työelämässä korostuu neljä muutosnäkymää
Tutkimustiedon perusteella koronapandemian jälkeisessä työelämässä korostuu Työterveyslaitoksen mukaan neljä keskeistä muutosnäkymää.
Nämä ovat työn itsenäistyminen ja lähijohtamisen yksilöllistyminen, pandemian kiihdyttämä digitalisaatio, pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin sekä se, että digitalisaatio kiihdyttää jatkuvaa työssä oppimista.
Eri toimialoilla muutokset voivat painottua eri tavoin. Vaikka juuri etätyö mahdollisti monille aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon, sama ilmiö nähtiin myös lähityöyhteisöissä. Työn itsenäistymisen kehityskulku onkin ollut käynnissä jo pidempään, mutta se voimistui koronapandemian seurauksena.
Huomio työkyvyn tukemiseen ennaltaehkäisevästi
Työterveyslaitos muistuttaa, että on olemassa runsaasti tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa nykyisen työvoiman työkykyä ja helpottaa uuden työvoiman kiinnittymistä työelämään.
– Työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukemisessa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen, mielenterveyttä tukeva työ sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, sanoo ylilääkäri ja työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä.
– Työelämän nopea muutos vaatii ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämistä. Kaikilla työpaikoilla ja työterveyshuolloilla tulee olla riittävästi työkaluja uusiin työkykyhaasteisiin: mielenterveyden vahvistamiseen työssä, kognitiivisen kuormituksen hallintaan ja työolojen parantamiseen hybridityössä, Helaskoski sanoo.
