Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimuksessa havaittiin, että mitä useammin tutkittavat kokivat itsensä väsyneeksi töiden jälkeen, sitä vähemmän he harrastivat liikuntaa vapaa-ajalla.
Väsymys töiden jälkeen vaikuttaisi tuoreen tutkimuksen perusteella olevan yksi syy vapaa-ajan liikunnan ja arkiliikunnan puutteeseen. Tutkimuksessa 144 keskimäärin 57-vuotiasta aikuista vastasi töihin, vapaa-aikaan ja liikuntaan liittyviin kysymyksiin, joilla selvitettiin heidän tavanomaista aktiivisuuttaan.
– Tulos on kiinnostava, sillä tutkimuksemme vapaaehtoiset harrastivat ylipäänsä vähän liikuntaa. He ovat siis juuri sitä kohderyhmää, jonka liikkumattomuuden taustasyitä on tärkeä selvittää, taustoittaa väitöskirjatutkija Jooa Norha Turun yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimustuloksen perusteella olisi tärkeä miettiä keinoja, joilla työpäivänjälkeistä väsymystä voisi vähentää. Näin jaksamista riittäisi myös liikunnalle työpäivän jälkeen, mikä taas parantaisi työssä jaksamista. Työterveyslaitos suosittelee päivittäisen palautumisen edistämiseksi muun muassa taukojen pitämistä, riittävää vaihtelua työpäivän tehtävissä sekä tehottomien kokouksien uudelleenorganisointia.
Viime aikoina keskustelussa on ollut myös työajan lyhentäminen erityisesti tietotyössä. Jotkin työpaikat mahdollistavat myös liikunnan työpäivän aikana.
– Vaikka tutkimustuloksia tällaisista toimista on vasta kertymässä, pidän todennäköisenä, että työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen esimerkiksi työaikaa lyhentämällä on työelämän tulevaisuutta. Parempi työhyvinvointi vähentää työpäivänjälkeistä väsymystä ja voi sitä kautta lisätä vapaa-ajan liikuntaa ja ylläpitää terveyttä. Vastaavasti runsaampi vapaa-ajan liikkuminen voisi vähentää väsymystä töissä ja työpäivän jälkeen, toteaa Norha.
Kyselyn lisäksi tutkittavien päivittäistä liikkumista mitattiin vyötärölle kiinnitettävällä liikemittarilla.
– Kyselyn perusteella arvioitu fyysinen aktiivisuus oli kohtuullisen hyvin linjassa sen kanssa, mitä objektiivisena pidetty liikemittari näytti, Norha kertoo.
Nykyään liikkumista mitataan yleisimmin liikemittareilla, koska sitä pidetään kyselyä tarkempana tapana selvittää ihmisen liikkumisen määrää. Kyselyiden avulla voidaan kuitenkin saada täydentävää tietoa muun muassa siitä, missä tilanteessa liikkuminen tapahtuu tai millaisia kokemuksia liikkumiseen liittyy.
– Vaikka kaikkea liikkumista pidetään yleisesti terveydelle hyödyllisenä, on myös tutkimusnäyttöä siitä, että fyysisen työn aktiivisuus on peräti haitallista terveydelle, kun vapaa-ajan liikkuminen taas edistää terveyttä. Siksi liikemittari- ja kyselymittausten yhdistely on hyödyllistä, kertoo Norha.