Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä tulevalla hallituskaudella nopeasti ja tuntuvasti, vaatii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Suomessa sairaaloissa on KT:n tuoreen tutkimuksen mukaan täyttämättä 846 erikoislääkärin tehtävää, mikä on 8,9 prosenttia kaikista paikoista. Myös pula erikoishammaslääkäreistä kasvoi, ja täyttämättä on 9,4 prosenttia tehtävistä.
Kaikkiaan Suomessa on pelkästään julkisella alalla täyttämättä lähes 1 200 lääkärin ja yli 200 hammaslääkärin tehtävää. Lisäksi lähes tuhat tehtävää on jouduttu ulkoistamaan tai täyttämään vuokratyövoimalla.
– Tilastot eivät kerro, kuinka moni ulkoistetuista paikoista on oikeasti täytetty. Vuokrafirmatkin myyvät monin paikoin ei oota. Lääkäripulan synnyttämä vuokralääkäri-ilmiö on hoidon jatkuvuuden ja laadun kannalta tuhoisa ilmiö, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
Lasten mielenterveyspalvelut vaarassa
Perusterveydenhuollon hoitotakuu kiristyy syyskuussa 90 päivästä 14 vuorokauteen. Lain noudattaminen ei vaikuta kovin realistiselta, sillä tällä haavaa joka kolmas ei pääse lääkäriin uuden hoitotakuun edellyttämässä kahden viikon määräajassa.
Erikoissairaanhoidossa hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta, mutta tätä pidempään jonottaneiden määrä on jopa kymmenkertaistunut koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.
Lääkäripula pahenee erityisesti psykiatriassa, jossa pulaa on niin aikuis-, lasten- kuin nuorisopsykiatreistakin. Paljon lisää lääkäreitä tarvittaisiin valtakunnallisesti myös anestesiologiaan ja tehohoitoon, akuuttilääketieteeseen ja radiologiaan. Pulaa on kuitenkin lähes kaikilla aloilla.
– Lääkäripula ei valikoi uhrejaan. Kukaan poliitikko ei leikkaisi rahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, mutta silti lääkäripulan annetaan jatkua. Lasten ja nuorten psykiatriassa on huutava pula erikoislääkäreistä, Ruskoaho sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa lääkäripulan taustalla on se, että lääkäreitä on koulutettu vuosikausia liian vähän. Esimerkiksi erikoistumaan lähteviä lääkäreitä on joka vuosi vähemmän kuin opinto-oikeuksia on tarjolla. Ministeriöiden ja yliopistojen tulee yhdessä sopia riittävistä lisäyksistä lääkärien koulutusmääriin.
– Hienosäätö ei enää auta, vaan tarvitaan mittavia toimia. Nykytilanteessa Suomessa olisi hyvä olla 3 000 lääkäriä enemmän. Edes yksi tiedekunnallinen lisää vuosittain ei riitä, jotta voimme korjata nykyisen lääkäripulan ja varautua hoidon tarpeen kasvuun, kun väestö vanhenee ja hoitomenetelmät kehittyvät.
Alueellisesti jopa puolet psykiatreista puuttuu
Lääkäripulasta kärsivät sekä potilaat että henkilöstö. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä täyttämättä jopa puolet psykiatrien vakansseista ja kolmannes neurologien vakansseista.
Pulaa on myös esimerkiksi syöpälääkäreistä ja anestesiologian erikoislääkäreistä.
– Leikkaussaleja on suljettuna, eivätkä potilaat pääse leikkauksiin ajallaan. Hoitotakuun vaatiman enimmäisajan, eli yli kuusi kuukautta odottaneiden määrä on ennätystasolla. Henkilöstö venyy, joustaa, tekee yli- ja lisätöitä sekä päivystää pienillä ringeillä, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Terhi Nevala kuvaa.
Nevala muistuttaa, että pulaa on muuallakin kuin leikkaussaleissa. Kun tiettyä toimintoa koskee hoitotakuu, sitä on pakko priorisoida ja muualta joudutaan supistamaan. Polikliinisia seurantakäyntejä on jouduttu Pohjois-Pohjanmaalla harventamaan.
– Avoimien lääkärinvakanssien määrä ei kerro koko totuutta lääkärien tarpeesta. On aloja, joilla olisi tarve lisäviroille, mutta olemassa olevia virkojakin on täyttämättä, hän kertoo.
