Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen arvioi Suomen työllisyyskehityksen kääntyneen odotettua aiemmin parempaan suuntaan, vaikka työttömien määrä on edelleen kasvanut.
– Työllisyydessä käänne parempaan tuli aiemmin kuin olin itse ajatellut. Vauhdittuva kasvu lupaa entistä parempaa. Oikein hyvä! Pakarinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Pakarinen viittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa huomautetaan työttömyyslukujen peittävän alleen myönteisemmän kehityksen työllisyydessä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden kolmannella neljänneksellä 15–74-vuotiaita työttömiä 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan myös työllisten määrä kuitenkin kasvoi. Työllisiä oli kesällä ja alkusyksyllä keskimäärin 2 616 000 eli noin 7 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
Pakarinen tiivistää ristiriitaiselta näyttävää tilannetta toteamalla, että ”työttömyyslukeman taakse jää hyvä työllisyyslukema”.
Työttömien joukkoon tulee uusia ryhmiä
HS:n pääkirjoituksessa nostetaan esiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Heikki Korpelan analyysi siitä, miksi työttömyys ja työllisyys voivat kasvaa samanaikaisesti.
Korpelan mukaan työttömyyslukemia kasvattavat muun muassa opiskelijat ja eläkeläiset, jotka hakevat ja tekevät työtä aiempaa aktiivisemmin. Työttömäksi lasketaan henkilö, joka etsii aktiivisesti työtä, joten työvoimaan osallistumisen kasvu voi nostaa sekä työllisten että työttömien määrää.
Myös maahanmuuttajien määrän kasvu työmarkkinoilla vaikuttaa lukuihin. Pääkirjoituksen mukaan matalapalkka-aloilla työskentelevien maahanmuuttajien työllisyys reagoi herkästi taloussuhdanteiden heikkenemiseen.
Samalla Suomessa syntyneiden työllisyysaste on pysynyt korkeana ja noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Työllisyyden rakenteeseen liittyy silti varauksia. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisten määrä on kasvanut, ja noin kolmannes osa-aikatyötä tekevistä työskentelee osa-aikaisesti siksi, ettei kokoaikatyötä ole löytynyt. Toisaalta Korpelan selvityksen mukaan kokoaikaisten työsuhteiden määrä oli vuonna 2025 korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä.
Korpela pitää korkeaa työllisyyttä kokonaisuuden kannalta olennaisimpana mittarina.
– Työllisyyden pysyminen korkeana on näistä kehityskuluista kansantalouden ja toimeentulon kannalta tärkein uutinen.
Samaa näkökulmaa nostaa esiin myös Timo Heinonen (kok.).
– Suomessa on nyt työllisiä enemmän kuin koskaan, Heinonen kirjoittaa X:ssä.
Työttömyyden kasvu ja korkea työllisyys eivät siten sulje toisiaan pois. Työmarkkinoille osallistuvien määrän kasvaessa työllisten määrä voi nousta samaan aikaan, kun myös aktiivisesti työtä etsivien joukko kasvaa.