Uusimman yrittäjägallupin mukaan työvoimapula hidastaa monen yrityksen kasvua. Yli viisi henkeä työllistävistä yrityksistä kaksi kolmesta kertoo vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa.
Raumalainen kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) tietää yrittäjien haasteet.
– Jokainen kansanedustaja on varmasti nähnyt ja kuullut, miten kovaa työvoimapula on eri aloilla. Satakunnassa esimerkiksi konepajat eivät pysty ottamaan kaikkia tilauksia vastaan, koska väkeä ei löydy eikä saada töihin. Näin tilaukset valuvat Suomen ulkopuolelle, jolloin menetämme sitä kautta samalla verotuloja, kotiseudullaan paljon yrittäjiä tapaava Matias Marttinen kuvailee tilannetta Verkkouutisille.
Työvoimapula johtuu väestön ikääntymisestä ja kohtaanto-ongelmista eli siitä, että avoimet työpaikat ja työnhakijoiden osaaminen eivät kohtaa.
– Tämä on tällä hetkellä keskeinen kasvun este. Jos emme ratkaise tätä ongelmaa, menetämme näkymän siitä, että yritystoiminta ja sen kasvu voidaan Suomessa turvata.
Marttinen vastasi kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman valmistelusta. Tuoreessa ohjelmassa sanotaan, että työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä investointien, kasvun ja hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseksi.
– Haluamme tukea yritysten kasvua ja huolehtia siitä, että osaavaa väkeä löytyy yritysten käyttöön. Se on jokaisen etu, että teollisuuden ja yritysten pyörät pyörivät Suomessa. Sieltä kerättävillä veroeuroilla maksetaan opettajien, sairaanhoitajien, lääkäreiden, varhaiskasvattajien ja muiden julkisen sektorin tärkeiden työntekijöiden palkat, Marttinen sanoo.
Näkemykselle löytyy tukea tutkimuksista. Esimerkiksi Etla on laskenut, että Suomeen tarvitaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi.
Eduskuntapuolueista lähes kaikki ovat kertoneet kannattavansa työperäistä maahanmuuttoa yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan, mutta perussuomalaiset suhtautuu asiaan kielteisesti.
– Kannustan perussuomalaisia kansanedustajakollegoitani keskustelemaan tavallisten suomalaisten pk-yrittäjien ja teollisuuden edustajien kanssa siitä, mitä ne kasvun esteen tällä hetkellä ovat. On kyse sitten esimerkiksi konepajoista, teknologiateollisuudesta, maataloudesta tai palvelualoista, emme kerta kaikkiaan saa töitä tehtyä pelkällä kotimaisella työvoimalla. Se on fakta, Marttinen sanoo.
– Jos poliitikkojen vastaus on kansainvälisten rekrytointien vähentäminen tai lopettaminen kokonaan, on sen tien päässä köyhempi ja kuihtuva Suomi, hän jatkaa.
Kokoomus haluaisi poistaa tarveharkinnan, luoda reilun työnantajan sertifikaatin sekä nopeuttaa työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja.
Suomeen tarvitaan Marttisen mukaan lisää osaajia kaikenlaisiin töihin.
– Kyse ei ole pelkästään näistä perinteisistä työntekijätehtävistä. Yrityksissä pohditaan myös sitä, miten korkeakoulutusta edellyttäviin löytyisi lisää väkeä. Kotikaupungissani Raumalla esimerkiksi vientiteollisuuden palveluksessa on jo nyt kansainvälisiä toimihenkilöitä. Lisää myös tarvitaan.
”Tunkkainen tuulahdus menneisyydestä”
Kokoomus haluaa talouspoliittisen ohjelmansa mukaan jatkaa EU:n sisämarkkinoiden syventämistä ja kansainvälisen kaupan vapauttamista.
Tämä on Matias Marttisen mukaan tärkeää viennistä elävälle Suomelle.
– On hyvin laajasti tutkijoiden keskuudessa hyväksytty näkemys, että Suomi on hyötynyt ja hyötyy jatkossakin markkinoiden avoimuudesta.
Tällä hetkellä Suomen viennistä suurin osa menee EU:n sisämarkkina-alueelle. Lisäksi EU:n vapaakauppasopimukset tarjoavat kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Viimeisin sopimus solmittiin Japanin kanssa.
– Ne avaavat pienelle Suomelle mahdollisuuksia, kun yrityksemme voivat viedä kauppasopimusten mukaisesti Euroopan sisämarkkinoilta tuotteita maailmalle, Marttinen sanoo.
Kokoomusedustaja hämmästelee perussuomalaisten vapaakauppaa arvostelevia ulostuloja. Puolueen talouspoliittisessa ohjelmassa myös povataan protektionismin lisääntymistä, joka tarkoittaa muun muassa tuontitulleja ja ”kansainvälisen kaupan hidastamiseen tai estämiseen pyrkiviä toimia”.
– Tämmöinen protektionistinen puhe on tunkkainen tuulahdus vuosikymmenten takaa. Protektionismin kasvu tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Suomessa kasvunäkymät heikentyvät, työttömyys kasvaa ja kilpailukykymme maailmanmarkkinoilla heikkenee. Tuskin tämä voi olla yhdenkään poliitikon keskeinen tavoite.
Marttisen mukaan Suomen kaltainen pieni talous ei pysty omilla markkinoillaan tuottamaan kaikkia tuotteita kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Siksi niiden tuonti ulkomailta on suomalaisyritysten etu.
– Meille tuodaan teollisuuden ja yritysten käyttöön paljon välituotteita, kuten komponentteja tai puolivalmisteita. Kun näitä tuodaan Suomeen maista, joissa niiden valmistaminen on kustannustehokasta, sehän nimenomaan tukee suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä. Niitä hyödyntäen suomalaiset yritykset voivat jalostaa korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluita vientiin. Siihen vahvuutemme perustuu.
Myös elinkeinoelämä liputtaa avoimia markkinoita
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi hiljattain eduskuntavaalitavoitteensa. Siinä suomalaisia yrityksiä laajasti edustava liitto kertoo kannattavansa markkinoiden avaamisen jatkamista niin EU:n sisämarkkinoilla kuin maailmalla.
– Suomalaisten yritysten menestymiselle on aivan elintärkeää, että niillä on mahdollisimman vapaa pääsy suurille markkinoille. Emme voi olla omavarainen kuin ehkä hyvin harvojen tuotteiden kohdalla, kertoo EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila Verkkouutisille.
Urrila ei ota haastattelussa kantaa kokoomuksen tai perussuomalaisten talouslinjauksiin, vaan hän kommentoi talouskeskustelua yleisellä tasolla.
Pääekonomistin mukaan markkinoiden ja globaalin kaupan mahdollisimman häiriötön toimivuus on eduksi Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Myös hän nostaa esille teollisuuden tarvitsemat välituotteet.
– Jos kärjistetyn esimerkin kautta katsomme meitä paljon suurempaa Venäjän taloutta, johon on kohdistunut pakotteita. Siellä monet tuotantoketjut ovat vaikeuksissa, koska komponentteja ja osia ei ole. Heillä alkaa tuotanto monessa paikassa pysähtyä tai ainakin kärsiä siitä. Paljon suuremmatkin taloudet kuin Suomi tarvitsevat häiriötöntä ulkomaankauppaa, Urrila toteaa.
Näin ollen Suomen ei hänen mukaansa edes kannata pyrkiä omavaraisuuteen.
– Protektionismin tie johtaisi näivettyvään Suomeen, jossa elintaso olisi selkeästi pienempi kuin mihin olemme tottuneet. Meidän kykymme rahoittaa tätä yhteistä hyvinvointia olisi myös aivan toisella tasolla.
Elinkeinoelämä jakaa useimpien puolueiden näkemyksen siitä, että Suomeen tarvitaan lisää osaavia tekijöitä ulkomailta. EK:n tavoitteena onkin nostaa työperäinen maahanmuutto vuositasolla kaksinkertaiseksi ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kolminkertaiseksi niin, että suurin osa työllistyy opintojen jälkeen Suomeen.
– Meillä on jo tänä päivänä pulaa työvoimasta hyvinkin laajalti taloudessa. Se ei enää keskity yksittäisiin ammatteihin tai yksittäisille alueille. Osaajapula on levinnyt lähes joka puolelle, Urrila kertoo.
Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää EK:n mukaan Suomen houkuttelevuuden ja pitovoiman vahvistamista. Lisäksi saatavuusharkinnan poistaminen on liiton tavoitteena.
Urrila muistuttaa, että ilman ulkomaista työvoimaa moni työ voisi jäädä tekemättä.
– Jos katsomme esimerkiksi pääkaupunkiseudun työmarkkinoita, niin täällä maahanmuuttajat ovat jo nyt olennainen osa työmarkkinoiden toimintaa.