Verkkouutiset

Samaan aikaan on sekä huutava työvoimapula että korkea pitkäaikaistyöttömyys.LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Työelämässä raju polarisaatio – työttömät ja työpaikat eivät kohtaa

Blogi

Kirjoittajan mukaan uusimmissa työllisyysluvuissa on sekä hyvää että huonoa.
Arto Satonen
Arto Satonen
Arto Satonen on kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen.

Uusimmissa työllisyysluvuissa on sekä hyvää että huonoa. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan avoimia työpaikkoja on 240 700 ja työttömiä työnhakijoita 238 800 eli periaatteessa tilanteen pitäisi olla erinomainen. Oikeasti kohtaanto-ongelmat ovat niin mittavia, että samaan aikaan on sekä huutava työvoimapula että korkea pitkäaikaistyöttömyys.

Yksi syy ongelmiin on puutteellisissa taloudellisissa kannustimissa. Etlan helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan työttömyysloukussa on 136 000 suomalaista eli yli puolet työttömistä. Työttömyysloukku tarkoittaa Etlan määritelmän mukaan sitä, että työllistyminen lisää tuloja alle 20 prosenttia, koska samalla menettää sosiaalitukia. On selvää, että jos todellinen marginaalivero on 80 prosenttia, niin se ei kannusta ottamaan vastaan työtä.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on nukkunut työllisyyden hoidossa onnensa ohi. Nyt olisi ollut juuri oikea aika muuttaa sosiaaliturvaa kannustavammaksi, koska työmarkkinat vetävät hyvin. Hallitus on saanut aikaan ainoastaan eläkeputken poiston, joka sekin tulee vaikuttamaan vasta vuosien päästä. Eläkeputken poistosta ei siten ole apua juuri nyt vallitsevaan työvoimapulaan.

Kiireellisin toimenpide olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Lisäksi pienipalkkaisen työn verotusta pitäisi keventää, jotta sen kannattavuus paranisi suhteessa sosiaaliturvaan. Opiskelijoiden vapaata tulorajaa pitäisi korottaa pysyvästi ja samoin ylivelkaantuneiden suojaosaa, jotta saataisiin lisää työntekijöitä täyttämään avoimia työpaikkoja.

Pitkäaikaistyöttömyys on oma haasteensa. Kyse ei ole niinkään kannustimista, vaan työkyvystä. On selvää, että osa pitkäaikaistyöttömistä ei ole enää tosi asiassa työmarkkinoiden käytettävissä ja heidän paikkansa olisi eläkkeellä. Joukossa on kuitenkin myös monia, jotka koulutuksen ja kuntoutuksen kautta olisi vielä saatavissa työelämään. Tarve yksilölliselle palvelulle on suuri. Hallitus on siirtämässä vastuun pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta kunnille. Se on sinällään oikea osoite, mutta resurssit ovat riittämättömät.

Kaiken tärkeintä työllisyyden ja siten koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen kannalta on se, että valuma pitkäaikaistyöttömyyteen saadaan katkaistua. Positiivista on nuorten parantanut työllisyys. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta työttömäksi jääneet saadaan takaisin työmarkkinoille ennen kuin pitkäaikaistyöttömyys kohtaa. Tanskan mallin tapaan työttömäksi jäävää pitäisi heti auttaa uuden työn haulla, täydennyskoulutuksella tai kuntoutuksella, jotta työttömyydestä ei muodostu pysyvää olotilaa.

Työttömyys on suurimpia syrjäytymisen syitä. Ihmisiä autetaan parhaiten antamalla uusia mahdollisuuksia, ei kannustamalla kotiin jäämiseen. Seuraavan hallituksen on otettava aivan uusi ote työllisyyspolitiikkaan. Vanhenevalla kansakunnalla ei ole varaa menettää kymmeniä tuhansia työikäisiä työelämän ulkopuolelle. Jokaiselle on annettava mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiseksi hyväksi.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS